Apua digitaalisiin kansalaistaitoihin

Share |
20.06.2017

Blogi 20.6.2017

Katso lisätietoa internetistä. Osallistu keskusteluun Twitterissä. Tällaisiin lausahduksiin törmää arjessa yhä useammin.

Moni kansalainen on omasta tai läheisensä puolesta huolissaan siitä, että ei pysy mukana digitalisoituvassa yhteiskunnasta. Palvelujen sähköistyminen tarkoittaa sitä, että palvelut ovat saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta, mutta samalla se tarkoittaa, että ilman käyttötaitoa ne tuntuvat olevan kokonaan tavoittamattomissa. Tieto ja toiminta ovat sähköisen muurin takana.

Perusoikeuksien toteutumisesta ja hyvästä hallinnosta on pidettävä kiinni myös Digi-Suomessa, kun myös julkinen sektori on menossa tai on jo mennyt verkkoon. Julkisten palveluiden on oltava aina käytettävissä iästä, vammaisuudesta, sairaudesta, asuinpaikasta, kielitaidosta, taloudellisesta asemasta, sosiaalisesta asemasta tai muista tekijöistä riippumatta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos ihminen ei voi ottaa käyttöön viranomaisasiointiin valmisteltua sähköistä postilaatikkoa, lähetetään hänen postinsa jatkossakin perinteisenä kirjepostina. Vaihtoehtoiset palvelutavat on turvattava lailla niitä tarvitseville.

Digitaalisten palveluluiden käyttökyky on kuitenkin kansalaistaito, joka avaa monia uusia ovia. Julkisen sektorin onkin aktiivisesti estettävä digisyrjäytymistä.

Ensinnäkin sähköisiä palveluita on rakennettava ihmisiä varten. On valtavan tärkeää, että eri kansalaisryhmät ja heidän erityistarpeensa otetaan huomioon palveluita suunniteltaessa. Onnistuneet palvelut ovat käytettävyydeltään ja ulkonäöltään niin houkuttelevia ja helppoja, että niiden käytöstä tulee hyvä mieli.

Tarvitaan myös uusia keinoja, joilla kansalaisten digivalmiuksia parannetaan. Tiivis ja sujuva vuoropuhelu eri kansalaisryhmien, tutkijoiden ja julkisia digipalveluita valmistelevien virkamiesten kesken on avainasemassa toimivien tapojen löytämisessä. Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilän vetämän Digi arkeen -neuvottelukunnan tavoitteena onkin tukea digipalveluiden kehittämistä siten, että eri väestöryhmät pystyisivät tasavertaisesti käyttämään niitä.

Kolmas sektori on hyvä kumppani, mutta julkisen sektori ei voi ulkoistaa vastuutaan palveluiden toimivuudesta ja saavutettavuudesta. Sähköiseen asiointiin on oltava riittävästi tarjolla ymmärrettävää ja oikeanlaista tukea, jotta palveluita käytetään laajasti.

Yhteispalvelupisteet, joissa tarjotaan sekä valtion viranomaisten että kuntien palveluja yhdestä paikasta, on valjastettu kesäkuun alussa voimaan tulleella lakimuutoksella tukemaan digitalisaation mahdollisuuksia. Asiointipisteissä asiakas voi asiakaspäätteellä käyttää itsenäisesti tai palveluneuvojan opastuksella sähköisiä palveluja. Jos asiassa tarvitaan syvällisempää neuvontaa, asiointipisteestä voidaan ottaa yhteys eri viranomaisen asiantuntijoihin kuvayhteyden avulla.

Valtiovarainministeriön AUTA-hankkeessa puolestaan kehitetään kokeilujen avulla uudenlaista mallia, jossa palvelua saisi myös muualla kuin fyysisissä palvelupisteissä. Digitukea voitaisiin tarjota paikallisesti paikkakuntien aktiivisten toimijoiden kanssa. Esimerkiksi kuntien kirjastot, kirjastoautot, kotipalvelu, posti ja järjestöt voisivat jatkossa olla potentiaalisia digituen antajia.

Tavoitteena on, että yhä useammalla kansalaisella olisi mahdollisuus oppia hoitamaan viranomaisasiointinsa ajasta ja paikasta riippumattomilla sähköisillä palveluilla.

Parhaimmillaan digitalisaatio vahvistaa ihmisten itsemääräämisoikeutta ja yhdenvertaisuutta.

22.02.2018Vapaaehtoiminnasta iloa ja merkityksellisyyttä
16.02.2018Demokratia ja yhteistyö uudistuksen ytimessä
13.02.2018Puhe AUTA-hankkeen päätösseminaarissa
13.02.2018"Viittomakieliset mukana maakuntauudistuksessa"
07.02.2018Katse aluekehitykseen
03.02.2018Tosiasioiden tunnustaminen on uudistuksen alku
31.01.2018Seutukaupunkiohjelman valmistelu etenee
17.01.2018Millaista monipaikkaisuutta Suomeen?
15.12.2017Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihanke etenee Valtio vauhdittaa tekoälyn ja robottien käyttöönottoa investointirahalla
02.12.2017Puhe Pohjois-Karjalan yrittäjäjuhlassa

Siirry arkistoon »