Suomen Lions-liiton 64. vuosikokouksen avaustilaisuus Joensuun Areenalla

Share |
10.06.2017

Valtiovallan tervehdys, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen

Arvoisat Suomen Lions-liiton vuosikokouksen osallistujat,

Käynnissä on Suomen suuri juhlavuosi - itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Juhlavuoden aikana katsomme Suomea, suomalaisuutta ja itsenäisyyttä menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden valossa. Juhlavuotemme on avoin kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville. Juhlavuoden teemana on Yhdessä.     

Suomi syntyi 6.12.1917, kun eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen. Oman valtion idut syntyivät kuitenkin jo 1800-luvun autonomiassa, kansallistunteessa ja sitä rakentaneiden taiteen ja tieteen tekijöissä ja teoksissa. Saamme kiittää itsenäisyyden turvaamisesta sotiemme veteraaneja, jotka suurin uhrauksin taistelivat vapaan maan puolesta ja sodan päätyttyä jälleenrakensivat Suomen hyväksi paikaksi elää.      

Kun tutkimme oikeudenmukaisen ja reilun yhteiskunnan mittareita, satavuotias isänmaamme on demokratian, oikeusvaltion, tasa-arvon ja naisten aseman, koulutuksen ja sananvapauden suhteen menestyjä. Suomi on maailman vakain maa ja peruskoulumme laatu on maailmankuulua. Suomi on myös digitalisuuden edelläkävijämaita. Myös järjestöjen organisoimalla vapaaehtoistoiminnalla, kolmannella sektorilla, on aina ollut vahva rooli suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä.

Suomi on maa, jossa jokaisella on vapaus tulla kuulluksi, vaikuttaa päätöksiin ja voida hyvin. Menestystä on luotu huolehtimalla ihmisten hyvinvoinnista – silloinkin, kun se on olosuhteiden takia ollut vaikeaa.

Tänä vuonna vietetään myös kansainvälisen Lions-järjestön 100-vuotisjuhlaa. Järjestö sai alkunsa Chicagosta 7. kesäkuuta 1917. Lions-aatteen ytimessä on tuosta lähtien ollut paikallisuus ja palveluhalu. Oman lähiyhteisön nuorten, vanhusten ja muiden apua tarvitsevien pyyteetön auttaminen monipuolisella toiminnalla on leijonaväelle ominaista. Monta tapaa tehdä hyvää, kuten yksi lionstoiminnan ilmaisu kuuluu. Paikallisuuden rinnalla toiminta on vahvasti valtakunnallisesti ja kansainvälisesti verkostoitunutta, kuten tämä vuosikokouskin osoittaa.

Hyvät kuulijat,

Maailma ei silti ole valmis 100 vuoden jälkeen, ei Suomikaan. Työtä pitää jatkaa ja aivan uudenlaisia esteitä ylittää. Suomi on kärsinyt viime vuosina pitkittyneestä taantumasta, jonka aikana julkinen talous on velkaantunut ja työttömyys pahentunut.

Hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi, että noin 10 miljardin euron kestävyysvaje saadaan katetuksi reformeilla, kasvua tukevilla uudistuksilla ja välittömillä säästöillä.

Talous- ja työllisyystilanteessa on nyt tapahtunut selkeä käänne parempaan. Keskeiset talouden mittarit osoittavat kasvua. Sekä kotitaloudet että yritykset katsovat nyt luottavaisin mielin huomiseen. Tilastokeskuksen tuoreet taloustilastot kertovat, että alkuvuoden talouskasvu oli jo lähemmäs kolme prosenttia. Erityisen positiivista on, että talous kasvaa nyt laajalla rintamalla. Sekä kotimarkkinoiden että vientiteollisuuden keskeiset toimialat ovat kasvussa. Lomautuksia ja irtisanomisia koskevat uutiset ovat muuttuneet uutisiksi uusista investoinneista ja rekrytoinneista. Tilauskirjat ovat täyttymässä.

Toukokuun lopussa julkaistun sveitsiläisen kauppakorkeakoulun IMD:n vertailussa Suomi kohensi sijoitustaan nousten viiden maan ohi 15. sijalle. IMD:n vertailu painottaa kustannuskilpailukykyä.  

Taloutta ja työmarkkinoita koskevien uudistusten lisäksi hallitus on käynnistänyt merkittävien hallinnollisten ja toiminnallisten uudistusten toteuttamisen. Eduskunnan käsittelyssä parhaillaan oleva maakunta- ja sote-uudistus on satavuotiaan Suomen historian mittavin reformi. Uudistus tehdään, jotta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut voidaan järjestää nykyistä leveämmillä hartioilla. Uudistukseen lähdettiin, koska pitkällä aikavälillä sote-kustannukset olivat karkaamassa ja kuntien resurssit eivät enää yksinkertaisesti olisi riittäneet. Aivan keskeistä on myös, että uudistuksen avulla voimme kaventaa kansalaisten terveyseroja. Lähipalvelut turvataan jatkossakin maakuntien sisällä kattavasti lähellä ihmistä. Kansalaisille annetaan itselleen oikeus valita haluamansa palvelun tuottaja, joka voi olla julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimija.

Maakunnat tulevat vahvistamaan alueellista demokratiaa ja kansanvaltaa. 18 maakunnan vastuulle siirtyy tehtäviä yhteensä nykyisiltä noin 400 eri toimijalta. Maakuntien valtuustot valitaan samalla tavalla suorilla vaaleilla aivan kuten kunnanvaltuustot, eduskunta ja presidenttikin. Ensimmäiset vaalit tullaan järjestämään tammikuussa 2018 presidentinvaalien yhteydessä.

Arvoisa leijonaväki,

Mikään ei ole tärkeämpää kuin huolehtia siitä, että Suomi voi hyvin, ihmisillä on töitä ja toimeentuloa. Pidämme huolta lapsista ja ikäihmisistä sekä olemme vastuullisia ympäristön suhteen. Suomen ja suomalaisten tulevaisuus näyttää valoisalta, kun säilytämme halumme oppia uutta ja kykymme uudistua jatkuvasti.

Näillä sanoilla haluan koko valtioneuvoston ja omasta puolestani toivottaa teille antoisaa vuosikokousta ja viikonloppua kotikaupungissani Joensuussa!

22.02.2018Vapaaehtoiminnasta iloa ja merkityksellisyyttä
16.02.2018Demokratia ja yhteistyö uudistuksen ytimessä
13.02.2018Puhe AUTA-hankkeen päätösseminaarissa
13.02.2018"Viittomakieliset mukana maakuntauudistuksessa"
07.02.2018Katse aluekehitykseen
03.02.2018Tosiasioiden tunnustaminen on uudistuksen alku
31.01.2018Seutukaupunkiohjelman valmistelu etenee
17.01.2018Millaista monipaikkaisuutta Suomeen?
15.12.2017Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihanke etenee Valtio vauhdittaa tekoälyn ja robottien käyttöönottoa investointirahalla
02.12.2017Puhe Pohjois-Karjalan yrittäjäjuhlassa

Siirry arkistoon »