Tiedolla johtaja on tulevaisuuden johtaja

Share |
27.09.2018

Valtiovarainministeriö 27.9.18 Kolumni

 

Suomella on pitkät perinteet tiedolla johtamisessa. Väestökirjanpitomme aloitettiin jo 1500-luvulla. Se jos mikä oli tiedolla johtamista: pitihän kirkon tietää kastetut ja vihityt. Kustaa Vaasa puolestaan halusi tehostaa verojen maksua. Eräänlainen tulorekisteri perustettiin siis jo tuolloin. 

Suomen selvitymis- ja menestystarinan taustalla on laajemminkin ollut vankka usko tiedon voimaan ja jokaisen kansalaisen oikeuteen saada tietoa. Esimerkkeinä kattava lukutaito, yleinen oppivelvollisuus, korkea koulutustaso, kirjastolaitos ja julkisuusperiaate. Ne ovat edelleen sivistyksen, osaamisen ja taloudellisen menestyksemme perusta. 

Yhteiskunta toimii yhä enenevissä määrin datan, informaation ja niistä muodostetun tiedon ja palvelujen varassa. Myös tiedon taloudellinen arvo on merkittävä. Datatalouteen, alustatalouteen ja tekoälyyn perustuva liiketoiminta kasvaa kaiken lisäksi eksponentiaalista vauhtia. Alustatalouden globaalit jättiläiset ovat lyhyessä ajassa miehittäneet maailman suurimpien yritysten listan kärjen.

Suomella on hyvät edellytykset nousta tiedon hyödyntämisen edelläkävijämaaksi. Suomalainen luottamusyhteiskunta, hyvä hallinto, korkea osaamistaso, rekisterit ja muut tietovarannot, innovatiiviset yritykset ja digitalisaation vahva kehitys luovat pohjaa Suomen menestystarinalle. Tätä linjaava tietopoliittinen selonteko on valmisteltavana: hallitus lähetti 21.9. luonnoksen lausuntokierrokselle, joka päättyy 31.10. 

Suomessa on tällä vaalikaudella investoitu voimakkaasti digitalisaation ja tiedon hyväksikäyttöön. Ensi vuoden alussa palkkatietojen osalta käyttöön tuleva tulorekisteri on tästä yksi esimerkki. Eri viranomaiset saavat jatkossa aiempaa nopeammin ja luotettavammin tiedon esimerkiksi kansalaisen oikeudesta sosiaaliturvaan. 

Vireillä on myös Kunta- ja Maakuntatieto-ohjelmat, joissa kehitetään kuntien talousraportointia. Tällä hetkellä tiedot tulevat viiveellä, ne ovat osittain huonosti vertailtavissa ja ne eivät välttämättä vastaa sitä mitä tietojen kerääjä tai tulkitsija ajattelee niiden vastaavan. 

Tiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ovat rajattomat. Se tuskin voi, eikä sen pidäkään, jäädä julkisen sektorin tehtäväksi. Esimerkiksi ETLA julkaisee Twitterissä joka päivä ennusteen Euroopan työttömyysasteesta. Ennuste perustuu hakukoneiden dataan: onhan Google varmasti monelle meistä ensimmäinen, joka saa tiedon vaikkapa työttömäksi jäämisestä ja jo pelkästään sen uhan kasvamisesta. Tällaiset signaalit ovat huomattavasti nopeampia kuin niin sanotuissa virallisissa kanavissa, jotka tuskin koskaan voivat kehittyä yhtä hyvin ennakoiviksi. 

Tekoäly tulee mullistamaan myös johtajuutta tavalla, jota emme voi nyt ymmärtääkään. Se tulee ainakin vaikuttamaan välillisesti johtamistarpeisiin, sillä monet työtehtävät tulevat muuttumaan robotisaation myötä.

On kuitenkin selvää, että entistä useampi meistä johtajista, työntekijöistä, tutkijoista ja kansalaisista joutuu entistä enemmän panostamaan omien työtaitojensa kehittämiseen. Tiedolla johtamisen työkalut tulevat olemaan tässä suhteessa erittäin tarpeellisia.

 

09.10.2018Ministeri Anu Vehviläinen tapasi Viron julkishallintoministeri Janek Mäggin
27.09.2018Tiedolla johtaja on tulevaisuuden johtaja
18.09.2018Senaattia kehitettävä tiiviissä kumppanuudessa asiakkaiden kanssa
12.09.2018Kunnille ja alueille jatkossa vapaammat kädet ja enemmän päätösvaltaa omaan työnjakoonsa
28.08.2018Valtio selvittää vaihtoehtoja kansalaisten sähköiseen tunnistautumiseen
26.08.2018Sotiemme veteraanien, lottien ja sotaorpojen Pohjois-Karjalan alueellisen kirkkopäivän pääjuhla Liperissä
23.08.2018Täsmennystä maakuntauudistukseen
18.08.2018Valtion työpaikoista ja Ylä-Savon kehittämisestä
14.08.2018Työhön Idän pikajunan puolesta
09.07.2018Keskusta halusi Kriisinhallintakeskuksen jatkavan Kuopiossa

Siirry arkistoon »