Täsmennystä maakuntauudistukseen

Share |
23.08.2018

Karjalaisen Suora linja 23.8.2018

Toimittaja Hannu Kauhanen kirjoitti kolumnissaan 20.8., että maakuntauudistuksen myötä ympäristön tila kärsii ja, että "valitusoikeuden poisto olisi vakava isku luonnolle".  Uudistuksen vastuuministerinä haluan oikaista esitettyä käsitystä.

Uudistus ei lopeta viranomaisten valitusmahdollisuuksia. Jatkossakin viranomaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissa oikeus valittaa kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Esimerkiksi luonnonsuojelusta vastaavana viranomaisena perustettava valtion lupa- ja valvontavirasto LUOVA voi valittaa kunnan kaavapäätöksestä, jos se pitää kaavaa esimerkiksi luonnonsuojelulain vastaisena. Puolestaan kunnilla ja maakunnilla tulee olemaan valitusoikeus LUOVA:n päätöksistä.

Sen sijaan uudistuksen myötä on tarkoitus rajoittaa sitä, että valtion viranomainen voisi valittaa omista päätöksistään. Tällä hetkellähän ELY-keskus voi valittaa toisen valtion viranomaisen eli Aluehallintoviraston päätöksestä. Todettakoon, että perustuslakivaliokunta on yleensä suhtautunut kriittisesti valtion viranomaisten keskinäisiin valitusoikeuksiin. 

Viranomaisten keskinäisten valitusten minimointi on kirjattu myös Sipilän hallituksen hallitusohjelman tavoitteisiin. Näin ollen myös kuntien omaa vastuuta ja itsehallintoa on korostettu maankäyttöä koskevassa päätöksenteossa. Siksi esimerkiksi ELY-keskusten valitusoikeus on rajattu koskemaan pelkästään valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä kaavapäätöksiä.  

Sen sijaan kaikilla kunnan ja maakunnan asukkailla on jatkossakin valitusoikeus kaavapäätöksistä. Valitusoikeus on luonnollisesti myös kansalaisjärjestöillä, jotka edistävät ympäristön-, luonnon- ja terveydensuojelua sekä asuinympäristön viihtyisyyttä. 

Mitä maakuntauudistukseen laajemmin tulee, pidän erittäin tärkeänä Pohjois-Karjalan kannalta, että tehtäviä ja palveluita kootaan saman järjestäjän eli maakunnan alle. Maakunnan tulevaisuutta on parempi kehittää kokonaisuutena kuin sirpalemaisesti asia- ja sektorikohtaisesti. 

Maakunnille tulevia tehtäviä ovat mm. sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi, aluekehitys- ja elinkeinojen kehittämistehtävät, maakuntakaavoitus ja maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämistehtävät. 

Demokratiaan kuuluu, että julkisella vallankäytöllä on kasvot, jotka ovat vastuussa toiminnastaan ja päätöksistään. Tämä on pohjoismaisen ja eurooppalaisen alueellisen demokratian ydintä. Jatkossa vaaleilla valitut maakuntapäättäjät ovat kasvot Pohjois-Karjalan kehittämistyölle. 

Ollaan ylpeitä ja iloisia omasta maakunnasta. Vietetään hyvällä mielellä tulevana lauantaina Pohjois-Karjalan ensimmäistä maakuntapäivää.

 

18.09.2018Senaattia kehitettävä tiiviissä kumppanuudessa asiakkaiden kanssa
12.09.2018Kunnille ja alueille jatkossa vapaammat kädet ja enemmän päätösvaltaa omaan työnjakoonsa
28.08.2018Valtio selvittää vaihtoehtoja kansalaisten sähköiseen tunnistautumiseen
26.08.2018Sotiemme veteraanien, lottien ja sotaorpojen Pohjois-Karjalan alueellisen kirkkopäivän pääjuhla Liperissä
23.08.2018Täsmennystä maakuntauudistukseen
18.08.2018Valtion työpaikoista ja Ylä-Savon kehittämisestä
14.08.2018Työhön Idän pikajunan puolesta
09.07.2018Keskusta halusi Kriisinhallintakeskuksen jatkavan Kuopiossa
29.06.2018Selvityshenkilöt valmistelemaan alueellistamispolitiikan ja -periaatteiden uudistamista
21.06.2018Digikärkihankkeille kiitosta poikkihallinnollisuudesta ja alustamaisuudesta

Siirry arkistoon »