Puhe Suomen kauppa- ja kulttuuriopettajain liittopäivillä

Share |
14.04.2018

Joensuu 14.4.2018

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen

 MUUTOSVARAUKSIN

 

1.”Suurta olla pieni kansa” – entä tulevaisuudessa?

                                              

Kotimaista kirjallisuutta pääaineena opiskelleena jään usein myönteisessä mielessä jumiin kirjojen nimiin. Haluan nostaa esiin nyt jo edesmenneen Veijo Meren hienon neliosaisen historiasarjan teosten nimet: ”Maassa taivaan saranat”, ”Huonot tiet, hyvät hevoset”, ”Ei tule vaivatta vapaus” ja kultajyvänä sarjan viimeinen osa ”Suurta olla pieni kansa”.

Meren kirjan nimi ”Suurta olla pieni kansa” tarkoittanee sitä, että vaikka meitä suomalaisia on ollut väestöllisesti vähän, olemme kuitenkin olleet henkisesti vahvoja ja pystyviä. 

Pyydänkin teitä pohtimaan hieman, että onko Meren kirjan nimellä ”Suurta olla pieni kansa” tulevaisuudessa vielä katetta? Ja edelleen, että millä edellytyksillä pystymme vuosikymmenien päästä toteamaan, että ”suurta olla pieni kansa”?  Voi kysyä: mikä on tulevaisuudessa ”henkisesti suurta ja pystyvää”?  Tai ajatellaanko tulevaisuudessa enää kansojen ja kansakuntien näkökulmasta?

Yksittäisen kirjan nimen myötä haluan johdatella teitä kurkistelemaan tulevaisuuden maailmaan ja Suomeen.

Varmaa tulevaisuuden kuvaa emme mitenkään pysty rakentamaan. Sen sijaan voimme hahmotella aina useampia mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja. Tätä työtä tekevät erityisesti tutkijat ja tutkimuslaitokset.

2. Megatrendit kertovat tulevaisuuden suurista asioista

Maailmalta on tunnistettavissa muutamia megatrendejä, jotka väistämättä vaikuttavat tulevaisuudessa arkeemme. Nämä ilmiöt haastavat koko yhteiskuntaa ja kaikkia toimialoja. Myös tulevaisuuden julkista hallintoa ja johtajuutta.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on nostanut esiin pohjoismaisen mallin kannalta kolme merkityksellistä megatrendiä: 

1.Ensinnäkin työn maailma on tuntemattoman äärellä. Automatisaatio, robotisaatio, keinoäly ja digitaaliset alustat muokkaavat kaikkia aloja teollisuudesta palvelualoille ja tietotyöhön. 

Työntekijän ja työnantajan, tuottajuuden ja kuluttajuuden, työn ja ei-työn tai yrittäjyyden ja palkkatyön väliset rajat hämärtyvät. Keskeiset yhteiskunnan rakenteet kuten veropohja tai sosiaaliturvajärjestelmämme asiakaspohja muuttuvat ja osaamiseen, lainsäädäntöön sekä ammattiyhdistysliikkeen ja edunvalvonnan rooliin kohdistuu uudistamispaineita.

2.Toiseksi megatrendiksi Sitra nostaa edustuksellisen demokratian, jonka puhti on hukassa. Toimiakseen demokratia kaipaa vahvistumista, uusia toimintatapoja ja parempaa osallisuuden toteutumista.

3.Kolmanneksi megatrendiksi Sitra tunnistaa talouden, joka on tienhaarassa. Luonnonvarojen ylikulutukseen perustuva talouskasvu on maapallon kantokyvyn kanssa ristiriidassa. 

Kiertotalous ja siirtyminen uusiutuvan energian tuotantoon ja kestävä ruuantuotanto ovat osa tätä ilmiötä. Keskeisenä huolenaiheena on ilmastonmuutos ja sen vaikutukset. Ilmastonmuutoksella puolestaan aiheuttaa muun muassa ilmastopakolaisuutta, kun laajoja alueita muuttuu elinkelvottomaksi. Siirtolaisuus aiheuttaa jännitteitä eri puolilla maailmaa. Kansallisvaltioiden sisällä monikulttuurisuus kasvaa.

Näiden Sitran tunnistamien megatrendien lisäksi on monia muita ilmiöitä, jotka vaikuttavat maailmanlaajuisesti. Näitä ovat esimerkiksi kaupungistuminen ja väestörakenteen muutos. 

Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat painottuvat sairauksien hoitamisen sijaan. Eettisyyden ja arvopohjan merkitys korostuu päätöksenteossa ja kuluttajavalinnoissa. Väestörakenne on globaalisti muutoksessa, kun toiset maat vanhenevat ja toisissa väestön keski-ikä nuortuu.

Meidän on tiedostettava megatrendit ja niiden vaikutukset Suomeen ja myös julkista hallintoamme muuttavana voimana. On tärkeää ymmärtää, että on täysin omissa käsissämme miten uudistamme hallintoa paremmin tulevaisuuden haasteita vastaavaksi.

 

3. Uudistajan sydän on aina uudistajan sydän

Kun olin opiskelija kalenterini sisäkannessa oli sitaatti Britannian pääministeriltä Winston Churchilliltä.

Lainaus kuului: ”Jos et nuorena ole radikaali, sinulla ei ole sydäntä. Jos et vanhana ole konservatiivi, sinulla ei ole järkeä”. Pidin aikanaan tuota hienosti sanottuna. Nyt ajattelen, että Churchill oli väärässä. Uskon intuitiivisesti siihen, että uudistajan sydän on aina uudistajan sydän.

Tilastokeskus on kerännyt kattavan ja vaikuttavan listauksen asioista, joissa Suomi on maailman kärjessä. Suomi on muun muassa maailman vakain, vapain ja turvallisin maa. Meillä on maailman paras hallinto ja tilastojen perusteella olemme myös jopa onnellisin maa.

Emme kuitenkaan saa pysähtyä ihailemaan omaa hyvyytemme ja olla huomaamatta maailman muutosta ympärillämme. Kansainvälinen kiitos tulee aina ottaa ilolla vastaan, mutta samalla pitää muistaa sanonta, että menestyksen hetkellä syntyvät usein suurimmat virheet.

Olen saanut olla päättäjänä osana suomalaista julkista hallintoa useiden vuosien ajan. Arvostan hallintoamme ja virkakuntaamme erittäin korkealle.

On kuitenkin asioita ja kokonaisuuksia, joissa näen julkisessa hallinnossamme olevan uudistettavaa. Tavoitteena on oltava moderni ja avoin kansalaisyhteiskunnan julkinen hallinto. Julkinen hallinto ei ole itseään varten, vaan se on aina palvelua kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille sekä viranomaisten kesken.

Globaalisti toimivassa maailmassa Suomen hallinto ei enää palvele vain kotimaan tarpeita, vaan sillä on suorat yhteydet ja verkostot muihin maihin ja kansainvälisiin toimijoihin. Toimiminen kansainvälisissä yhteisöissä tarjoaa meille hyvää verrokkipintaa, tuo uutta ajattelua ja samalla vie maailmalle meidän omia innovaatioitamme ja toimintatapojamme. Viime aikoina olemme eri kansainvälissä yhteyksissä saaneet erityistä huomiota kokeilukulttuurin rohkeasta edistämisestä Suomessa. 

 

 4. Talouden käänne on ollut vahva

Tällä viikolla pidettiin Sipilän hallituksen viimeinen kehysriihi. Suomen talous kasvaa tällä hetkellä ripeästi ja kasvu on laaja-alaista. Näkymät eri puolilla maata ovat valoisat. Kuluttajien luottamus on 30-vuotisen mittaushistorian korkeimmalla tasolla.

Monet hallituksen asettamista talouspoliittisista tavoitteista ovat suotuisan suhdannetilanteen ja monien eri toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta toteutumassa.

Kunnianhimoisena pidetty 72 prosentin työllisyysaste näyttää toteutuvan.

Tuoreimpien helmikuun työllisyyslukujen mukaan työllisten määrä kasvoi vuodessa 79 000 henkilöllä. Hallituksen työllisyystavoite on nyt noin 30 000 työllisen päässä.

Työttömyyden rinnalla huoli on kääntymässä siihen, että osalla toimialoista ja paikkakunnista osaavan työvoiman riittämättömyydestä on muodostumassa pullonkaula kasvunäkymille.

Kehysriihessä hallitus päätti, että tämän vuoden lisätalousarviosta varataan reilu 50 miljoonaa euroa toimenpiteille, joilla pyritään takaamaan riittävä työvoima yrityksille sekä helpottamaan osaavan työvoiman saatavuutta. Tavoitteena on, että työnhakijat ja työpaikat kohtaisivat. Päätetyt toimet liittyvät työvoiman osaamisen kehittämiseen sekä etenkin yritysten koulutustarpeisiin aloilla, joilla on pulaa osaajista ja jotka ovat keskeisiä kasvun kannalta.  

Velaksi elämisen lopettaminen on yksi keskeisistä taloustavoitteista. Julkisen talouden velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen onkin saatu taittumaan vuonna 2016.

Koko julkisen talouden katsantokannasta käsin talous on jo nyt hyvin lähellä tasapainoa. Viime vuonna julkisen talouden alijäämä oli kokonaisuudessaan enää noin miljardi euroa. Valtio joutuu toki edelleen ottamaan lisävelkaa menojen kattamiseen, mutta onneksi valtionkin velkaantumistahti on selvästi hidastunut.

Lyhyemmän aikavälin tavoitteiden lisäksi hallitusohjelmassa sitouduttiin koko julkisten talouden kestävyysvajeen kuntoon laittamiseen tarvittavilla säästöillä ja rakenteellisilla uudistuksilla. Kestävyysvajeella tarkoitetaan tilannetta, jossa pitkällä aikavälillä julkisen talouden tulot eivät riitä kattamaan menoja. Kestävyysvajeen suuruudeksi arvioitiin vaalikauden alussa noin 10 miljardia euroa.

Välittömät ja monin tavoin kipeätkin säästöratkaisut sekä talouskasvu ovat nyt hoitaneet kestävyysvajeesta noin puolet. Loppuosan kannalta olennaista on, että maakunta- ja sote-uudistus saadaan hyvin toimeenpantua. Uudistuksen lainsäädäntö on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.

 

5. Tarvitaan uusi väylä osaamisen jatkuvaan kehittämiseen

SKO-päiviä vietettiin edellisen kerran Joensuussa huhtikuussa 1978 eli tasan neljäkymmentä vuotta sitten. Teknologia on kehittynyt tuon jälkeen huimalla tavalla. Nyt pidettävien päivien teema Mappimerestä bittiavaruuteen onkin varsin ajankohtainen. Mapit ovat kadonneet. Digitalisaatio, robotiikka ja tekoäly ovat jo täällä.

Tekoäly ja robotiikka muuttavat maailmaa nopeasti. Entistä useammin kone tekee työn joko kokonaan tai on ainakin ihmisen kumppanina auttamassa työn tekemistä.

Työssäni julkisten palveluiden digitalisaatiosta vastaavana ministerinä pohdin myös yhä enemmän sitä, että kuinka lainsäädäntömme pystyisi nopeammin ja paremmin vastaamaan uuden teknologian käyttöönoton uudistustarpeisiin.

Yksi tärkeimmistä muutostekijöistä on halu ottaa uusia toimintatapoja käyttöön. Erityisen tärkeää on digi-halukkuus.

Tekoäly tulee mullistamaan myös koulutustarvetta tavalla, jota emme voi vielä oikein ymmärtääkään. Monet työtehtävät tulevat muuttumaan robotisaation ja tekoälyn myötä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut osaamisen tulevaisuuspaneelin, jonka tehtävänä on ennakoida koulutuksen muutostarpeita ja tarkastella uuden teknologian kehitystä ja vaikutuksia osaamistarpeisiin.

Professori Anne Brunilan johdolla toimivan paneeli tekee osaamisen ja oppimisen kehittämistä koskevia ehdotuksia kaikilla koulutusasteilla ja kaikissa koulutusmuodoissa.

Hallitus käsitteli tämän viikon maanantaina strategiaistunnossaan paneelin tähänastisista pohdintaa. Keskeisiä havaintoja olivat:

1. Työn murros koskettaa jokaista suomalaista ja kaikkia toimialoja.

 

2. Perinteinen polku opinnoista työelämään ja eläkkeelle on rapistumassa.

Osaamisen tulevaisuuspaneelin mukaan tarvitaan mittava jatkumisen oppimisen reformi. Teknologian kehittyessä huimaa vauhtia, kasvaa koko ajan tarve osaamisen jatkuvalle päivittämiselle. Jatkossa ihmisten on kouluttauduttava tai päivitettävä osaamistaan useaan otteeseen elämänsä aikana työelämän ja työtehtävien muuttuessa.

Tämä ei koske vain tämän päivän lapsia ja nuoria, vaan kaikkia. Myös jo työelämässä toimivia. On arvioitu, että noin miljoona suomalaista tarvitsee osaamisensa päivittämistä, täydentämistä tai uudelleensuuntaamista.

Entistä useampi meistä joutuu entistä enemmän panostamaan omien työtaitojensa kehittämiseen. Uutta osaamista ja taitoja on voitava hankkia kaikissa elämän vaiheissa ja elämäntilanteesta riippumatta.

Jatkuva oppiminen haastaa myös perinteisen koulutuksen ja oppimisympäristöt. Osaamista kartutetaan yhä enemmän monesta eri lähteestä, ei pelkästään muodollisen koulutuksen ja tutkintojen kautta.

Tarvitaan myös monialaisia ja joustavia opintokokonaisuuksia perinteisten tutkintojen rinnalle. Tutkinnon osien tai sitä pienempien kokonaisuuksien eli erilaisten moduulien suorittamisen on oltava avointa ja joustavaa.

Murros aiheuttaa sekä työnantajille että koulutuksen järjestäjille myös kasvavia paineita oppia tunnistamaan ja tunnustamaan hankittu osaaminen.

Tämä on haaste koko yhteiskunnalle. Valtio, kunnat ja koulutuksen tuottajat eivät yksin kykene muuttamaan asioita.  Myös yritysten ja kolmannen sektorin on otettava vahvempi rooli jatkuvan oppimisen mahdollistajana. Lisäksi sosiaaliturvaa, verotusta, lainsäädäntöä ja työmarkkinoita on uudistettava jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi.

Niin ikään yksilöiden on jatkossa otettava nykyistä vahvemmin vastuu oman osaamisensa kehittämisestä ja päivittämisestä.

Samalla on syytä huomioida, että muutoksen vauhti aiheuttaa uhan eriarvoisuuden kasvusta. Polarisoituvassa maailmassa erot osaamisessa ja taidoissa voivat lisätä eriarvoisuutta ja osattomuutta. Julkisen sektorin tehtävänä ennakoida muutoksia ja tarjota mahdollisuudet ja kannusteet jatkuvaan oppimiseen.

Osaamisen tulevaisuuspaneelin viesti ministereille oli, että ne maat, jotka pystyvät ensin uudistamaan jatkuvan oppimisen rakenteensa, tulevat pärjäämään parhaiten työn murroksessa.

Tämä viesti on helppo allekirjoittaa. Ajatus elinikäisestä oppimisesta ei saa olla enää korusanoja. Nykyajan yhteiskunnassa on erittäin helppoa pudota kehityksen kelkasta. Tarvitsemme työikäisille uudenlaisen osaamisväylän siihen, että he voivat päivittää osaamistaan joustavasti ja pienissä osissa koko työuransa ajan.

Hallitus päättikin kehysriihessä käynnistää valmistelun jatkuvan oppimisen uudistukselle. Tämä kokonaisuus kulkee nimellä Osaava Suomi.

Jatkuvan oppimisen ja osaamisen tueksi on tarkoitus rakentaa digitaalinen palvelukokonaisuus. Se yhdistää jatkuvaa oppimista tukevat palvelut, osaamisen kartoitus- ja tunnistamispalvelut, urasuunnittelu- ja ohjauspalvelut sekä osaamisen hankkimisen ja kehittämisen palvelut.

  

6. Uudistajan huoneentaulu

Puheenvuoroni lopuksi haluan nostaa, -hieman pilke silmäkulmassa-, kuusi tiivistettyä teesiä uudistajan huoneentauluksi: 

 1.Tunnista itsesi. Näe missä asioissa olet hyvä ja missä asioissa sinulla on kehitettävää. Muista, että uudistajan tärkein ja ensimmäinen työkalu on hyvä itsetuntemus.

 

2. Olet menetetty uudistaja, jos olet itseesi koko ajan tyytyväinen. Nöyryys on kehittämisen hyvä alku.

 

3. Kuuntele enemmän, puhu vähemmän. Jalosta jatkuvasti vuorovaikutustaitojasi.

 

4. Jos mahdollista, ota aina töihin itseäsi fiksumpia ihmisiä. Arvosta erilaista osaamista kuin mitä sinulla on.

 

5. Älä ole päällepäsmäri, luota työyhteisösi jäseniin.

 

6. Uudistajana sinua vaanii helposti kaksi ikävää asiaa: ennakkoasenteesi ja kyynisyytesi. Anna niille huutia. Säilytä uteliaisuus ja uudelleen oppimisen halu. Ne tekevät sinusta pitkäaikaisen uudistajan.

 

08.12.2018Annoin tämän kauden viimeiset esitykseni eduskunnalle
21.11.2018Liian pitkään kotona?
16.11.2018Näkökulmia kuntien kiinteistöihin: Omistaa vai vuokrata? Yhdessä vai erikseen?
08.11.2018Esiselvitys kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta käynnistyy
25.10.2018Avoimuusrekisterin valmisteluun parlamentaarinen työryhmä
24.10.2018Vauhtia kaupunkien juna-asemien kehittämiseen
09.10.2018Ministeri Anu Vehviläinen tapasi Viron julkishallintoministeri Janek Mäggin
27.09.2018Tiedolla johtaja on tulevaisuuden johtaja
18.09.2018Senaattia kehitettävä tiiviissä kumppanuudessa asiakkaiden kanssa
12.09.2018Kunnille ja alueille jatkossa vapaammat kädet ja enemmän päätösvaltaa omaan työnjakoonsa

Siirry arkistoon »