Vapaaehtoiminnasta iloa ja merkityksellisyyttä

Share |
22.02.2018

Valtakunnallisen Nuorisoseuralehden Alakerta-kirjoitus 22.2.2018 

”Älä kysy mitä maa voi tehdä puolestasi, vaan kysy, mitä sinä voit tehdä maasi puolesta”. Tässä John. F. Kennedyn kiteytyksessä on erityistä suuruutta valtioiden olemassaoloon, itsenäisyyteen, kansalaisuuteen ja yhdessä tekemiseen liittyen. 

Ajatuksissani järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan lähdetään Kennedyn kuvaamassa hengessä: ihmisellä on halua auttaa, tukea ja olla mukana kansalaistoiminnassa seuroissa, järjestöissä ja yhdistyksissä. 

Samalla yhdistystoiminnan on annettava osallistujilleen myös iloa ja merkityksellisyyttä: kukaan ei jaksa ilta tai viikko toisensa jälkeen lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan, jos lähteminen alkaa tuntua yhä useammin velvollisuudelta ja pakkopullalta. 

Järjestöjen merkitys on Suomessa valtavan suuri. Lähes 40 % väestöstä tekee vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyön merkitys hyvinvoinnin lähteenä tunnustetaan yleisesti. Tutkimusten mukaan yhä useammat suomalaiset haluaisivat tehdä vapaaehtoistyötä, jos siihen ryhtyminen olisi helppoa. 

Valtion tehtävänä on mahdollistaa aktiivinen kansalaisuus ja merkityksellinen toiminta järjestöissä. Toimintaa hankaloittavia huolia on ratkottava. Viime vaalikauden lopulla käynnistetty vapaaehtoistyön lainsäädännön ja ohjeistuksen kehittämistarpeita kartoittanut työryhmä luovutti raporttinsa syksyllä 2015 allekirjoittaneelle. Erityisen tärkeää työssä oli kansalaisjärjestöjen rooli. 

Vapaaehtoistyön koordinointi on raportin valmistumisen jälkeen vastuutettu oikeusministeriölle. Aikaisemmin kokonaisnäkemys puuttui. Vapaaehtoistoimijoille on nyt rakennettu tukisivusto, jonne on koottu eri viranomaisten ohjeistusta. Ohjeita on selkeytetty ja tämä työ jatkuu edelleen. Tukisivusto löytyy demokratia.fi –sivustolta. 

Valtiovarainministeriö käynnistää kevään 2018 aikana selvityksen säätiöiden ja yhdistysten verotuksesta. Tässä yhteydessä on tarkoitus arvioida myös vapaaehtoistoimintaan liittyvien verovapaiden kustannusten korvausten soveltamisalan laajuutta sekä matkakustannusten enimmäismäärän riittävyyttä. 

Valtionavustusten hakuprosessien kirjavuus eri hallinnonaloilla on aiheuttanut päänvaivaa monessa järjestössä. Nyt käynnissä on digihanke, jossa hakumenettelyitä yhtenäistetään ja digitalisoidaan. Myös nykyiseen rahankeräyslakiin on toivottu ketteryyttä. Rahankeräyslain täysremonttia valmistellut työryhmä sai työnsä valmiiksi tammikuussa 2018. Sisäministeriö lakiehdotus on parhaillaan laajalla lausuntokierroksella. 

Monista lukijoista voi tuntua, että hitaat ovat herrojen kiireet ja eikö ”ne saa noita selviä ongelmia nopeammin ratkaistua?”. Pidän kuitenkin tärkeänä, että vapaaehtoistyön ongelmakohtia kartoittaneen valtiovarainministeriön työryhmän tuloksena järjestöillä ja julkisella hallinnolla on yhteinen työlista, mitä pitää korjata. Haluan myös korostaa, että ei tehdä sutta ja sekundaa, vaan tehdään valmistelut korjauksiksi siten, että niitä ei heti tarvitse uudelleen avata ja perata.

21.06.2018Digikärkihankkeille kiitosta poikkihallinnollisuudesta ja alustamaisuudesta
06.06.2018Sotea ja Sotkamoa
29.05.2018Kuhasalontien korjaukseen rahoitusta lisätalousarviosta
01.05.2018Viedään maakunta- ja sote-uudistus vihdoin maaliin
30.04.2018Tekoälyä ja ohjelmistorobotiikkaa valtionhallintoon
14.04.2018Puhe Suomen kauppa- ja kulttuuriopettajain liittopäivillä
21.03.2018Ajankohtaiskeskustelu Suomen aluekehityksestä, kaupunki- ja maaseutupolitiikasta sekä seutukuntien mahdollisuuksista
20.03.2018Onnistunut toimeenpano minimoi muutosriskit
22.02.2018Vapaaehtoiminnasta iloa ja merkityksellisyyttä
16.02.2018Demokratia ja yhteistyö uudistuksen ytimessä

Siirry arkistoon »