Puhe AUTA-hankkeen päätösseminaarissa

Share |
13.02.2018

 

Ministeri Vehviläisen puhe                                                           MUUTOSVARAUKSIN

Hyvät kuulijat,

 Olemme kokoontuneet tänään tänne Säätytalolle kuulemaan, millaisiin loppupäätelmiin AUTA-hankkeessa päästiin kansalaisten digituesta.   

Digipalvelut ovat yhä useammin läsnä arjessamme. Nopeinta kehitys on ollut yksityisissä palveluissa, kuten pankkiasioinnissa tai sosiaalisen median läpimurrossa. 

Moni meistä haluaa mieluummin hoitaa myös viranomaisasiansa sähköisesti kotona kuin varata ajan virastoon, joka voi olla pitkänkin matkan päässä. Usea meistä toivoo myös mahdollisuuksia asioida juuri itselle sopivaan aikaan vuorokaudesta. Pyrimmekin vastaamaan julkisten palveluiden digitalisaation kärkihankkeessa siihen tarpeeseen, että julkiset palvelut ovat laadukkaita ja saavutettavia, mutta kaikille meistä digipalvelut ja laitteet eivät ole tuttuja ja ne voivat olla jopa pelottavia.  

Suomessa on puolimiljoonaa yli 65-vuotiasta, joilla ei ole älypuhelinta ja lähes neljännesmiljoona yli 65-vuotista, jotka eivät ole koskaan käyttäneet nettiä. Tutkimusten mukaan myös diginatiivit nuoret tarvitsevat tukea julkisten palveluiden kanssa. Siksi hallitusohjelmassamme on kirjaus, että autamme niitä kansalaisia jotka eivät ole tottuneet tai jotka eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluita. 

AUTA-hanke asetettiin vastaamaan siihen haasteeseen, että yhteiskunnan digitalisoituessa jokainen meistä saa tarvitsemaansa tukea digitaalisten palvelujen hyödyntämisessä. Sillä jokaisella tulee olla mahdollisuus käyttää julkisia palveluita myös digitaalisesti. Suomi tunnetaan maailmalla hyvästä ja toimivasta hallinnostaan. Myös digi-Suomessa taataan perusoikeudet ja hyvä hallinto. Luonnollisesti lailla on turvattava myös vaihtoehtoiset asiointitavat, koska aina on myös niitä kansalaisia, jotka eivät digituen avullakaan kykene käyttämään sähköisiä palveluita.   

Hyvät kuulijat, 

Hallituksella oli tammikuun lopussa strategiaistunto, jossa käsiteltiin laajasti tekoälyä ja tietopolitiikkaa. Tässä yhteydessä hallitus teki myös linjauksia sähköisen asioinnin ensisijaisuudesta. Hallitus luopui aiemmin asettamastaan tavoitteesta, jonka mukaan kansalaiset olisi velvoitettu sähköisten postilaatikon käyttöön vuoden 2018 aikana. Viime vuoden aikana tehtiin sähköisen asioinnin ensisijaisuuden tiekarttatyö, jonka yhteydessä kävi selväksi, että tämän tavoitteen toteuttamiseen ei ole edellytyksiä eikä se olisi järkevääkään. 

Hallituksen asettamana uutena tavoitteena on, että kansalaisten sijaan viranomaiset velvoitetaan tarjoamaan digipalveluita ensisijaisena vaihtoehtona. Jatkossa sähköisen kanavan on oltava aina vaihtoehtona. Kansalaisille ei siis aseteta velvoittavuutta, mutta tavoitteena on, että asiointi olisi ensisijaisesti sähköistä vuoteen 2022 mennessä. Vaikka kansalaisia ei velvoitetakaan sähköiseen asiointiin, niin yritykset ja yhteisöt velvoitetaan sähköiseen asiointiin ja viestinvälitykseen viranomaisten kanssa. 

Tavoitteen toteuttamiseksi käynnistetään välittömästi työ, jonka tavoitteena on yhtenäistää sähköisen asioinnin ja viestinvälityksen toimintatavat julkishallinnossa. Tiekarttatyöryhmässä todettiin, että nykyiset toimintatavat ja menettelyt vaihtelevat hallinnonaloittain ja niiden sisälläkin. Osana toimintatapojen yhtenäistämistä muun muassa suomi.fi –viestit palvelu ja valtuudet eli puolesta asiointi otetaan laajasti käyttöön koko julkishallinnossa.   

Toiminnallisten muutosten rinnalla kehitetään lainsäädäntöä. Parhaillaan on lausuntokierroksella lakiluonnos digitaalisten palveluiden järjestämisestä, jonka yhteydessä toimeenpannaan nettisivujen saavutettavuusdirektiivi. 

Lisäksi asetetaan riippumaton selvityshenkilö tai selvityshenkilöt määrittelemään digitaalisten palveluiden ensisijaisuutta edistävät lainsäädännön muutostarpeet. Selvityksessä hyödynnetään aiemmin tällä vaalikaudella tehtyä tiekarttatyötä. Muutostarpeet koskettavat myös oikeusministeriön hallinnonalaa. Selvitystyön pohjalta toteutettavat lakimuutokset jäävät kuitenkin käytännössä seuraavalla vaalikaudella tehtäväksi. 

Julkisten digipalveluiden laadun on myös oltava sellainen, että mahdollisimman suurelle osalle kansalaisia niiden käyttö on helppoa ja miellyttävää. Digipalveluiden laatuun kiinnitetään jatkossa huomiota digi-investointien ohjausmallissa, jonka valmistelu on VM:ssä käynnissä. Jotta digihankkeille voi saada rahoitusta, on jatkossa sitouduttava siihen, että palvelut toteutetaan kansalaisten ja yritysten näkökulmasta katsoen fiksulla tavalla. 

Hyvät kuulijat, 

Matkalla ensisijaisesti digitaaliseen asiointitapaan on AUTA-hankkeessa syntynyt digituen toimintamalli suunnattoman tärkeä tienraivaaja niistä esteistä, joita monella meistä on digitaalisten palvelujen käytön tiellä. Me haluamme olla edelläkävijä digitaalisten palvelujen käyttöönotossa ja hyödyntämisessä, mutta kuitenkin vastuullisesti siten, että digitukea tarjotaan heille, jotka sitä tarvitsevat. 

On syytä muistaa, että me kaikki voimme hyödyntää ja tarvita digitukea, sillä jokainen meistä voi joskus tarvita tukea asioinnissa, jopa diginäppärätkin. 

Tämä johtuu siitä, että osaa julkisista palveluista tulee käytettyä hyvin harvoin, kenties vain kerran vuodessa tai jopa kerran elämässä. Tällöin uuden palvelun äärelle tullessa jokainen meistä voi hämääntyä ja tarvita tukea.  

Digituen valtakunnallisen mallin rakentamiseksi AUTA-hankkeen työryhmä teki upeaa ja perinpohjaista työtä. Työryhmä joutui uuden äärelle, sillä vertaillessa muita maita vastaavaa digituen valtakunnallista mallia ei löytynyt. Suuri kiitos koko AUTA-hankkeen työryhmälle hienosta työstä.  

Lämmin kiitos kuuluu myös digitukikokeilujen toteuttajille. AUTA-hankkeessa oli mukana 15 kokeilua eri puolilta Suomea. AUTA-hanke vei siis samalla eteenpäin julkisten palveluiden digitalisaation kärkihankkeen lisäksi myös kokeilukulttuurin käyttöönottamisen kärkihanketta. 

Nämä kokeilut antoivat hankkeen aikana tärkeitä näkemyksiä, siitä millaista tarvetta digituelle on ja innostavia oppeja käytännön toiminnasta. Ilahduttavaa oli kokeilujen perusteella huomata, että myös usealla digijäärällä, jos näin voisi sanoa, syntyi halua oppia käyttämään digitaalisia palveluita, kun digitukiryhmässä yhdessä laitteita testaamalla ensiksi pääsi digilaitteiden kanssa sinuiksi. 

Lähes tulkoon kaikki kokeilujen toteuttajat raportoivat myös siitä, että kysynnän määrä digituelle yllätti. Tuelle on siis kysyntää, kunhan sitä vaan on tarjolla. Tämä on tärkeä viesti siitä, että olemme oikealla tiellä ja digituelle on aitoa tarvetta valtakunnallisesti juuri nyt.

Tänään esitelty toimintamalli suuntautuu tulevaisuuteen. Digituen malli perustuu ajatukseen siitä, että digituen tuottajista muodostuu verkosto, joka kattaa koko Suomen. Suomi on suuri maa erilaisine alueineen ja tuen tarvitsijoita on monenlaisia. Siksi onkin tärkeää, että digituen mallilla ei pyritty luomaan yksiselitteistä ratkaisua monitahoiseen ongelmaan. Mallissa turvaamme jo digitukea tuottaville tahoille mahdollisuuden jatkaa toimintaansa ja kehittää sitä entisestään.  

Yritykset, järjestöt ja kirjastot tekevät jo tällä hetkellä merkittävää työtä digituen tarjoamiseksi. Se on tärkeää työtä, jolle on syytä antaa mahdollisuus kehittyä. En voi olla mainitsematta tässä kohtaa SeniorSurfin kokoamaa digituen tarjoajien karttaa, joka löytyy SeniorSurfin nettisivuilta. Se, että kartalla on jo monta nuppineulaa, jotka osoittavat digituen tarjoajia, kertoo siitä, että tuelle todella on kysyntää ja tarjontaa. Tulevaisuudessa digitukipalvelut toivottavasti löytyvät myös Suomi.fi:stä. 

Tärkeää on mahdollistaa tie myös uusille toimijoille tulla mukaan digituen verkostoon. Emme halunneet luoda jäykkää rakennetta digituen tuottamiseen, vaan enemminkin mahdollistaa sen, että kootaan ketterästi ihmisten lähelle digitukea jokaisen asiakkaan tarpeeseen. Kannustaisinkin nyt paikalla tai etäyhden päässä olevia yrityksiä, järjestöjä ja yhteisöjä pohtimaan, että olisiko digituki yksi uusi palvelumuoto myös teidän toiminnassanne, jos se ei sitä vielä ole. 

Emme kuitenkaan voi olettaa, että koko Suomen kattava digituen verkosto syntyisi itsestään. Siksi tulevilla maakunnilla on digituen osalta tärkeä rooli alueellisena koordinoijana ja kehittäjänä. Maakunnan tehtävänä olisi arvioida alueellisen digituen tarve, koota alueen digituen tuottajien verkosto varmistaa tuen saatavuus ja löydettävyys. Suunnitelmamme mukaan maakuntien työn aloittaisivat pilotit, jotka ehdotuksen mukaan käynnistyvät tämän vuoden aikana. Pilottien avulla pääsemme keräämään kokemuksia toimintamallin vaikuttavuudesta ja näin kehittämään sitä eteenpäin jo ennen kuin uudet maakunnat aloittavat työnsä. 

Arvoisat kuulijat, 

Yhteistyössä on voimaa. 

Ei ole kannattavaa, että jokainen digituen tuottaja painii yksin samojen ongelmien kanssa. Jatkossa Väestörekisterikeskus kerää valtakunnallisella tasolla yhteen hyviä digituen käytänteitä. Lisäksi Väestörekisterikeskuksen tehtäviin kuuluu jatkossa laajemminkin myös digituen tuottajien neuvonta ja kouluttaminen. Väestörekisterikeskus ja maistraatit ovat yhdistymässä vuoden 2020 alusta uudenlaiseksi digivirastoksi. Uuden viraston keskeinen tehtävä on digitalisaation edistäminen ja elämäntilannelähtöisten palveluiden tuottaminen. On luontevaa, että uusi virasto toimii valtakunnallisen digituen mallin kehittäjänä ja tuen tarjoajana digituen tuottajille. 

Digituen toimintamallista huolimatta kaikilla viranomaisilla säilyy tietysti velvollisuus neuvoa asiakkaitaan omien palvelujensa käyttämisessä. Jos asiakas ei neuvonnan avullakaan kykene asioimaan digitaalisesti, asiakaspalvelija voi kertoa hänelle digituesta ja mistä sitä on saatavissa. Jatkossa yksi numero –Kansalaisneuvonta – kertoo digitukea tarvitseville tai esimerkiksi heidän omaisilleen missä digitukea on saatavilla. Eli Kansalaisneuvonta jatkaa tekemäänsä työtä julkisten palvelujen käytön neuvojana ja oikeaan palveluun ohjaavana tahona. 

Hyvät kuulijat, 

Tässä kohtaa meidän on hyvä muistaa, että digituki ei ole ainoa tapa varmistaa, että jokaisella on pääsy digitaalisten palvelujen piiriin. On tärkeää, että julkiset digipalvelut ovat saavutettavat ja helppoja käyttää. 

Kansalaisten digituen lisäksi parhaillaan lausunnoilla on myös laki julkisten palvelujen tarjoamisesta. Lailla toimeenpannaan kansallisesti nettisivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuusdirektiivistä tulevat velvoitteet viranomaispalveluille. 

Lakiehdotuksella on merkittäviä positiivisia vaikutuksia kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumiseen digitaalisten palvelujen käyttömahdollisuuksissa. Ehdotuksen vaikutukset kohdistuvat suoraan aistivammoista, esimerkiksi näkövammaisten henkilöiden, mahdollisuuksiin käyttää digitaalisia palveluita ja saada asiansa hoidettua itsenäisesti. 

Ehdotuksen arvioidaan lisäävän merkittävästi vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia selvitä itsenäisesti digitaalisten palvelujen käytössä ja toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan. Lain avulla edistetäänkin YK:n vammaissopimuksesta tulevien velvoitteiden toteuttamista sekä jokaisen mahdollisuuksia toimia tietoverkossa erilaisia digitaalisia palveluja käytettäessä. 

Saavutettavuusvaatimusten mukaisten digitaalisten palvelujen arvioidaan helpottavan 5-10 prosentilla väestöstä palveluiden piiriin pääsyä ja käyttömahdollisuuksia. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi erilaista aisti- ja motorisista vammoista kärsivät. Lisäksi ehdotuksella on vaikutuksia myös kognitiivista vaikeuksista kärsivien mahdollisuuteen saada ja käyttää digitaalisia palveluita. Erilaisista kielellisistä vaikeuksista kärsiviä arvioidaan olevan noin 15–20 prosenttia väestöstä. Luonnollisesti digipalveluiden laadun parantamisesta hyötyvät erityisryhmien lisäksi myös kaikki muut digitaalisten palveluiden käyttäjät 

Vaikka satsaamme digipalveluiden käytettävyyteen ja digituen tarjoamiseen, on kuitenkin tilanteita, joissa henkilö on itse estynyt hoitamaan omia viranomaisasioitaan digitaalisesti. Tällöin ratkaisu voi olla valtuuttaminen puolesta asiointiin. Esimerkiksi äkillisen vakavan sairauden kohdatessa puoliso tai ystävä voi hoitaa viranomaisen kanssa asioinnin. Suomi.fi valtuudet –palvelu on oiva työkalu myös ikääntyneen vanhemman asioita hoitaessa. Hallitus linjasi strategiaistunnossaan osana sähköisen asioinnin ensisijaisuuden tavoitetta, että puolesta asioinnin mahdollisuus tulee liittää kaikkiin julkisiin digipalveluihin. Viranomaisten on otettava ripeästi ja laajasti käyttöön yhteisellä rahalla toteutetut sähköisen asioinnin tukipalvelut, jotta tehtyjen investointien hyödyt saadaan täysimääräisesti kansalaisten ja yritysten käyttöön. 

Jos on tämä päivä jo digitaalinen, on sitä myös huominen. Tulevaisuus on avoin ja nopeasti kehittyvä. 

Emme tiedä vielä millaisia ratkaisuja esimerkiksi tekoäly tuo myös digitukeen. Siksi onkin hyvä, että nyt luotu digituen toimintamalli mahdollistaa innovoinnin tuen muodoissa. Esimerkiksi tekoälyllä voidaan jatkossa aivan uusilla tavoilla kehittää toimintaa ja palveluja. 

Hallituksen strategiaistunnossa päätimmekin, että julkinen hallinto tulee panostamaan tekoälyn hyödyntämiseen asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisessä ja tuottavuuden parantamisessa. Kiinnostavia mahdollisuuksia tarjoaa esimerkiksi kehitteillä oleva julkisen hallinnon virtuaaliassistentti Aurora. 

Maahanmuuttovirasto on jo kokeillut eri kielillä neuvontaa antavaa virtuaalista asiakaspalvelijaa. Auroran kaltaiset tekoälyn tuottamat palvelut voivat olla merkittävä lisä digituen rinnalla tulevaisuudessa. Hallitus linjasi, että Auroran kehittämistä jatketaan valtiovarainministeriön johdolla. Lisäksi valtiovarainministeriöllä on jo parhaillaankin käynnissä virastoille suunnattu hakukierros tekoälyn ja robottien hyödyntämiseksi.  

Hyvät kuulijat, 

AUTA-hanke käynnistettiin kesällä 2016, koska halusimme, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus hyödyntää digitaalisia palveluja tilanteessa, jossa yhteiskunta digitalisoituu vauhdilla. Vaikka olemme tänään kokoontuneet tänne AUTA-hankkeen päätösseminaariin tarkastelemana työmme tuloksia, oikeastaan on niin, että vasta nyt pääsemme toden teolla vauhtiin. Lausuntokierroksen jälkeen alkaa digituen mallin toimeenpanon urakointi niin valtiovarainministeriössä, Väestörekisterikeskuksessa kuin pian myös maakuntien alueilla.

Työ digituen mahdollistamiseksi on nyt tehty, ja on aika päästää tukea tarvitset kansalaiset nauttimaan työn antimista – eikä vähiten siitä upeasta työstä jota jo tällä hetkellä useat kunnat, järjestöt, kirjastot ja yritykset tekevät ympäri suomen – jotta digitaaliset julkiset palvelut olisivat mahdollisuus meistä jokaiselle.

08.12.2018Annoin tämän kauden viimeiset esitykseni eduskunnalle
21.11.2018Liian pitkään kotona?
16.11.2018Näkökulmia kuntien kiinteistöihin: Omistaa vai vuokrata? Yhdessä vai erikseen?
08.11.2018Esiselvitys kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta käynnistyy
25.10.2018Avoimuusrekisterin valmisteluun parlamentaarinen työryhmä
24.10.2018Vauhtia kaupunkien juna-asemien kehittämiseen
09.10.2018Ministeri Anu Vehviläinen tapasi Viron julkishallintoministeri Janek Mäggin
27.09.2018Tiedolla johtaja on tulevaisuuden johtaja
18.09.2018Senaattia kehitettävä tiiviissä kumppanuudessa asiakkaiden kanssa
12.09.2018Kunnille ja alueille jatkossa vapaammat kädet ja enemmän päätösvaltaa omaan työnjakoonsa

Siirry arkistoon »