"Viittomakieliset mukana maakuntauudistuksessa"

Share |
13.02.2018

Puhe viittomakielen päivän seminaarissa 13.2.18

 

Digitalisaatiosta

Vaikka puheenvuoroni otsikkona onkin viittomakieliset mukana maakuntauudistuksesta, niin haluan aluksi kertoa hieman digitalisaatiosta. Sen lisäksi, että vastaan maakuntauudistuksen valmistelusta, niin hallituksessa myös julkisten palveluiden digitalisaatio kuuluu vastuulleni.

Julkiset palvelut on tarkoitettu kaikille käyttäjille, myös digitaalisina, ja ne tulee tarjota kaikille syrjimättä ja yhdenvertaisesti. Suomi on laajasti arvostettu hyvästä ja toimivasta hallinnostaan. Perusoikeuksien ja hyvän hallinnon toteutumisesta on pidettävä kiinni myös Digi-Suomessa.

Käyttäjille palveluiden yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki saavat palvelua tarpeensa mukaan joko erilaisilla käyttötavoilla ja erilaisilla välineillä.

Liian monimutkaiset ja hankalat käyttöliittymät vihastuttavat ja turhauttavat käyttäjiä. Tällöin palvelu ei ole millään mittapuulla onnistunut. Hyvät digipalvelvelut sen sijaan ovat käytettävyydeltään ja näöltään niin houkuttelevia ja helppoja, että niiden käyttämisestä tulee hyvä mieli.

Keskusteluissani kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa esille on noussut sähköisten palveluiden merkitys itsemääräämisoikeuden kannalta. Kyse ei tällöin ole vain yksittäisten palveluiden toimivuudesta, vaan laajemmin elämänlaadusta. Mahdollisuudesta hankkia tietoa ja hoitaa asiointinsa mahdollisuuksien mukaan itse. 

Palveluiden digitalisoinnissa on otettava huomioon Suunnittele kaikille –periaate. Tämä periaatteen yksi tärkeimpiä näkökohtia on saavutettavuus. Hyvin suunnitellut ja saavutettavat digitaaliset palvelut tarkoittavat parempia palveluita aivan jokaiselle. Parhaillaan lausuntokierroksella on nettisivujen ja mobiilipalveluiden käytettävyyttä parantavan saavutettavuusdirektiivin kansallinen toimeenpano.

Olen myös kuullut uusista digitaalisista ratkaisuista, joita on kehitetty viittomakielisten tulkkausta helpottamaan. Esimerkiksi Chabla-mobiilitulkkauspalvelu, jota muusikko Signmark eli Marko Vuorenheimo on kehittänyt, on saanut kansainvälistä tunnustusta. Tämä on mullistava palvelu, koska sen avulla kuuro voi soittaa kuulevalle ja päinvastoin periaatteessa mihin kellonaikaan tahansa.

Chablan kaltaiset uudet innovaatiot antavat aivan uudenlaisen vapauden kuuroille, koska tulkki on sen avulla kattavasti ja helposti saavutettavissa vain yhden puhelinsoiton päässä.

Meidän tulisi Suomessa kyetä nopeammin ottamaan käyttöön tämänkaltaisia toimintatapoja kokonaan uudistavia moderneja digiratkaisuja, jotka helpottavat ihmisten arkea.

Vammaisten tulkkauspalveluiden sekä myös etäpalvelun järjestäminen on konkreettisesti Kelan vastuulla. Minusta on kuitenkin tärkeää, että palveluiden järjestämisessä kuunneltaisiin tarkasti kuurojen ja tulkkien omia toiveita ja näkemyksiä sekä suhtauduttaisiin avarakatseisesti teknologian ja uusien innovaatioiden tuomiin mahdollisuuksiin.

On tietysti selvää, että jatkossakin tarvitaan myös paikan päällä tapahtuvaa tulkkausta. Palveluiden saavutettavuutta pohdittaessa, Suomessa ei kuitenkaan voi unohtaa maamme maantieteellistä laajuutta.

Merkittävä osa Suomesta on harvaan asuttua maaseutua, jossa perinteisiin asiointipalveluihin on varsin pitkät etäisyydet. Digitaaliset palvelut sen sijaan voivat olla aivan yhtä lähellä niin maaseudulla kuin kaupungissakin. Edellytyksenä tälle on toki se, että yhteydet ovat kunnossa.

Jos voisimme korvata suuremman osan perinteisestä tulkkaustarpeesta toimivia digitaalisia työkaluja hyödyntämällä, niin säästäisimme valtavasti matka-aikaa, joka tulkeilla kuluu päivittäin. Näin tulkkien työpanos voisi olla tehokkaammin tulkkausta tarvitsevien kuurojen käytössä.

Maakuntauudistus

Sote-uudistusta on yritetty tehdä lähes 15 vuoden ajan. Joskus pitää saada valmista aikaan. Nyt on se hetki. Uudistusta tehdessä pitää sietää, että uudistuksen voimaan tultua joitakin yksityiskohtia joudutaan korjaamaan. Ratkaisevaa on kuitenkin nyt, että meillä riittää ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta viedä uudistus päätökseen ja käytäntöön.

Hallituksen ja eduskunnan on huolehdittava, että poliittinen päätöksenteko sujuu talven ja kevään aikana siten, että uudistus saadaan toteutettua.

Uudistus järjestelee uuteen asentoon sosiaali- ja terveyspalveluita. Reformi myös muuttaa julkisen hallinnon dynamiikkaa, kun kuntien ja valtion rinnalle tulee uudet kansanvaltaiset toimijat eli maakunnat. Näyttää siltä, että iso osa uudistuksen kritiikistä ottaa voimansa nykyrakenteiden puolustamisesta.

Pitkälle tulevaisuuteen kurkottavat uudistukset vaativat tosiasioiden tunnustamista, ennakkoluulottomuutta ja kykyä sietää epävarmuutta. Tämä pätee myös maakunta- ja sote-uudistukseen. Emme voi jokaista yksityiskohtaa tarkasti ennakoida. On esimerkiksi mahdotonta etukäteen tietää, miten laajasti ihmiset käyttävät soten valinnanvapautta.

Suuret reformit herättävät aina vastarintaa. Aikanaan peruskoulu-uudistusta vastustettiin kovasti. Alueellisen yliopistoverkon pelättiin romuttavan Suomen tieteen tason. Nyt kiitämme näitä uudistuksia koulutuksen tasa-arvosta ja myönteisestä yhteiskuntakehityksestä.

 Kaikki myöntävät sote-uudistuksen välttämättömyyden, mutta osa nikottelee valtion aluehallinnon ja kuntien ylikunnallisten tehtävien kokoamista maakunnille. Tämä herättää minussa kysymyksiä. Aprikoin mielessäni, että kuinka kukaan voi olla tyytyväinen nykyiseen aluetason himmelihallintoon? Miksi tehtävien kokoaminen ei käy, kun teemme jo maakuntapohjaisen soten?

Viime vaalikauden lopulla kaatuneen sote-mallin yksi raskaimmista puutteista oli perustuslakivaliokunnan mukaan kansanvaltaisuuden puute. Nyt tämä korjataan ja ylintä päätösvaltaa sotessa tulevat käyttämään suorilla vaaleilla valitut päättäjät.

On fiksua koota samalla kertaa muitakin alueellisia tehtäviä yhteisen katon alle. Ei olisi järkevää jättää esimerkiksi nykyisiä 22 pelastuslaitosta pois uudistuksesta edelleen kuntien kustannettavaksi isäntäkunta- tai kuntayhtymämallilla hoidettuna.

Tai olisiko mielekästä, että Suomessa toimisi jatkossakin kuntayhtyminä 18 maakuntien liittoa vastaten muun muassa aluekehitystehtävistä ja maakuntakaavoituksesta, kun rinnalla toimisi kansanvaltainen maakunta-sote?

Nykyistä valtion aluehallintoa elyineen ja aveineen harva pitää onnistuneena. Puhumattakaan, että se olisi ideaali tulevaisuuden ratkaisu.

Maakuntauudistus tuo yhteen soten ja työvoimapalvelut. Tämä mahdollistaa niiden paremman ja uudenlaisen yhteistyön. Tuore linjaus kasvupalveluiden allianssimallista antaa puolestaan liikkumavaraa maakunnille ja halukkaille kunnille koota resursseja ja osaamista yhteen toimivampien työ- ja elinkeinopalveluiden synnyttämiseksi.

Ihminen tarvitsee usein monia eri palveluita. Uudistus mahdollistaa paremmat palvelut osatyökykyisille ja kuntoutusta tarvitseville. Onnistunut kuntoutus vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rinnalla usein muitakin palveluita.

Tämä oli kuntoutuskomitean yksimielinen vahva viesti. Samaa viestiä tulee työllisyyden edistämisestä eri puolilta Suomea. Tarvitsemme vahvan ja kansanvaltaisen järjestäjän, joka kokoaa palvelut nykyisistä himmeleistä ihmisen näköisiksi ja kokoisiksi kokonaisuuksiksi. 

Sote-uudistuksen ydin on, että ihmisille turvataan yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Erityisesti tulee vahvistaa perusterveydenhuoltoa. Tämän rinnalla uudistuksen on hillittävä kustannusten voimakasta kasvua.

Asiaa havainnollistaa tämän vuosituhannen kehitys: terveydenhuoltomenot kasvoivat vuosina 2000–2015 kaksinkertaisiksi, noin 10 miljardista eurosta 20 miljardiin euroon. Tuskin kukaan ajattelee, että palvelut olisivat tuona aikavälinä parantuneet samassa suhteessa.

Olennaisinta onnistumisessa on se, että saamme rajattua menojen kasvua aiempaa hitaammaksi. Jos vuotuinen menokasvu tällä vuosituhannella olisi ollut noin viiden prosentin sijaan neljä prosenttia, olisi tavoiteltu kolmen miljardin säästövaikutus jo saavutettu. Kun näin ei ole tehty, nyt on tehtävä.

Uudistuksen kolmen miljardin kustannuskehityksen aleneman maali on vuodessa 2030. Tämän saavuttamiseksi tehdään nyt kaksi tärkeää muutosta. Ensinnäkin palvelujen järjestäjälle eli maakunnille asetetaan nykyjärjestäjiä eli kuntia tiukempi rahoitusraami. Tämä tapahtuu maakuntien rahoituslain kautta. Maakuntien mahdollisuudet kasvattaa kustannuksia ovat selvästi nykyistä rajatummat.

Toisaalta 18 maakunnalle tulee nykyistä paremmat mahdollisuudet vastata tiukkaan rahoituskehykseen. Ne voivat nykyisiä, lähes 200 sote-järjestäjää paremmin hyödyntää digitalisaatiota ja uudistaa toimintatapojaan. Maakunta- ja sote-uudistus on samalla myös mittava digireformi.

On välttämätöntä, että maakunnasta tulee vahva järjestäjä. Vahva järjestäjä vastaa taloudesta ja toiminnasta eikä anna tuottajien, ei yksityisten eikä maakunnan liikelaitoksen, ohjata toiminnan ja tuotannon rakennetta.

Sitran viime vuonna julkaisemien megatrendien kärkijoukossa on edustuksellisen demokratian kriisi. Meidän tulee etsiä kaikin tavoin keinoja vahvistaa sekä edustuksellista demokratiaa että käyttäjädemokratiaa. Ne eivät ole toistensa vastakohta, vaan täydentävät toisiaan.

Maakuntauudistus tarjoaa välineitä molempien demokratiahaarojen virkistämiseen. Epädemokraattiset kuntayhtymät, isäntäkunnat ja valtion aluetoiminnot siirtyvät pääosin kansalaisten valitsemille päättäjille. Totean Johannes Virolaisen sanoin: "Kansanvaltaa ei tule pelätä".

Osallisuus ja käyttäjädemokratia vahvistuvat maakunnissa muun muassa nuorisovaltuustojen, vanhus- ja vammaisneuvostojen, asiakasraatien, maakunta-aloiteoikeuden ja maakunnallisen kansanäänestyksen keinoin.

Reformin viestinnässä lähdetään siitä, että kaikki suomalaiset tavoitetaan. Kaikilla on oltava mahdollisuus tutustua reformin etenemiseen ja siihen, miten heille tärkeät palvelut jatkossa järjestetään.

Viestintä toteutetaan kokonaisuudessaan molemmilla kansalliskielillä. Tämän lisäksi tuotetaan perustietoa saamenkielillä (kolme eri kieltä)

Viittomakieliin on kiinnitetty erityistä huomiota. Viestinnässä on jo tuotettu suomenkielistä viittomakielen ja suomenruotsalaista viittomakielen perusmateriaalia maakunta- ja sote-uudistuksesta

Alueuudistus.fi:stä ja youtubestä löytyvät videomateriaalit esittelevät maakuntauudistuksen perusasioita ja siihen liittyvän sote-kokonaisuuden perusteita.

Erityisryhmille suunnatun materiaalin tuottaminen on erityisen tärkeätä juuri sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta, koska näitä palveluja hyödyntävät eniten erityisryhmiin kuuluvat henkilöt. Siksi on selvää, että viittomakielistä materiaalia tuotetaan vielä lisää hankkeen edetessä.

Vaikuttamisen osalta oikeusministeriö tuottaa viittomakielistä materiaalia, joka keskittyy maakuntavaaleihin.

Minusta olisi hyvä, jos viittomakielisten edustajat voisivat olla yhteydessä esimerkiksi valtiovarainministeriön viestintään, joka vastaa uudistuksen viestinnän kokonaisuudesta. Yhdessä voimme nimittäin parhaiten varmistaa, että myös erityisryhmille suunnattu viestintä vastaa niitä odotuksia ja tarpeita, joita on olemassa.

Yhteen vetäen voi todeta, että luottamuksen rakentaminen, hyvä johtajuus, toimeenpanon kyvykkyys ja avoin viestintä ovat uudistuksen onnistumisen tärkeimmät tekijät.

08.12.2018Annoin tämän kauden viimeiset esitykseni eduskunnalle
21.11.2018Liian pitkään kotona?
16.11.2018Näkökulmia kuntien kiinteistöihin: Omistaa vai vuokrata? Yhdessä vai erikseen?
08.11.2018Esiselvitys kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta käynnistyy
25.10.2018Avoimuusrekisterin valmisteluun parlamentaarinen työryhmä
24.10.2018Vauhtia kaupunkien juna-asemien kehittämiseen
09.10.2018Ministeri Anu Vehviläinen tapasi Viron julkishallintoministeri Janek Mäggin
27.09.2018Tiedolla johtaja on tulevaisuuden johtaja
18.09.2018Senaattia kehitettävä tiiviissä kumppanuudessa asiakkaiden kanssa
12.09.2018Kunnille ja alueille jatkossa vapaammat kädet ja enemmän päätösvaltaa omaan työnjakoonsa

Siirry arkistoon »