Katse aluekehitykseen

Share |
07.02.2018

Savon Sanomat ja Karjalainen 7.2.2018 

Hallituksen talous- ja työllisyystavoitteet ovat edistyneet hyvin. Kasvu on ripeää, vienti vetää ja työllisyys on kohentunut.  Työttömiä työnhakijoita on 62 000 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Kiky-sopimus on auttanut käänteen aikaan saamisessa. Kasvun laaja-alaisuus on vahvistanut yritysten näkymiä koko Suomessa.  

Katseeni kääntyy nyt monijakoiseen aluekehitykseen. Lapissa ja Varsinais-Suomessa näkymät ovat hyvät ja huolena työvoimapula. Itä-Suomessakin on samaan aikaan korkeaa työttömyyttä ja pulaa työntekijöistä. Näin on esimerkiksi Lieksassa.   

Talouskasvusta huolimatta kaikilla seutukunnilla ei mene hyvin. Eikä yksittäisiä poppakonsteja suunnan muuttamiseksi ole olemassa. 

Peruskysymys kuitenkin on, että luovutammeko eriytymiskehityksen edessä vai onko meillä halua hillitä alueiden kehitystä menestyviin ja taantuviin? Minun vastaus on selvä: on etsittävä keinoja tasapainotukseen. 

Aiheessa on ruutia. Kuulen usein mielipiteitä, joissa kyseenalaistetaan syrjemmällä asuvien oikeus kotipaikkaansa, hoputetaan heitä jättämään läheisensä ja lähtemään työn tai palveluiden perässä pois kotiseudultaan. Eheä Suomi on usein kaukana näistä puheista. 

Arvelen, että tarvitsemme reilua aluepolitiikkaa, jonka henkisenä perustana ei ole kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu, vaan niiden tiivis vuorovaikutus. Kaupungistuminen jatkuu ja ihmiset liikkuvat työn, opiskelun ja elämäntilanteensa vuoksi. Maaseutu voi olla puhtaan ruuan ja bionergian rinnalla enemmän myös muuta yritystoimintaa. Tämä edellyttää sekä nopeita sähköisiä yhteyksiä ja asiallisessa kunnossa olevaa tieverkkoa. 

Maassamme on lähes 600 000 vapaa-ajanasuntoa. Monille kaupunki-maaseutu ei ole vain ”joko tai”, vaan ”sekä että”. Yhä useammat ihmiset ovat monipaikkaisia. 

Teknologinen kehitys, digitalisaatio ja tekoäly voivat antaa uusia mahdollisuuksia koko Suomelle, koska osa työstä muuttuu aika- ja paikkariippumattomaksi. 

Valtioneuvoston työnjaossa työ- ja elinkeinoministeriö vastaa aluekehityksestä. Jokaisen ministerin salkkuun kuuluu asioita, joilla voi edistää aluekehitystä. Hallinnon kehittämisestä vastaavana ministerinä minun suururakkani on maakuntauudistus. Muutakin voin tehdä. Asetin tammikuun lopulla työryhmän tekemään seutukaupunkiohjelmaa. Vaalipiiristämme työssä on mukana ministeri, kansanedustaja Seppo Kääriäinen.

 

09.10.2018Ministeri Anu Vehviläinen tapasi Viron julkishallintoministeri Janek Mäggin
27.09.2018Tiedolla johtaja on tulevaisuuden johtaja
18.09.2018Senaattia kehitettävä tiiviissä kumppanuudessa asiakkaiden kanssa
12.09.2018Kunnille ja alueille jatkossa vapaammat kädet ja enemmän päätösvaltaa omaan työnjakoonsa
28.08.2018Valtio selvittää vaihtoehtoja kansalaisten sähköiseen tunnistautumiseen
26.08.2018Sotiemme veteraanien, lottien ja sotaorpojen Pohjois-Karjalan alueellisen kirkkopäivän pääjuhla Liperissä
23.08.2018Täsmennystä maakuntauudistukseen
18.08.2018Valtion työpaikoista ja Ylä-Savon kehittämisestä
14.08.2018Työhön Idän pikajunan puolesta
09.07.2018Keskusta halusi Kriisinhallintakeskuksen jatkavan Kuopiossa

Siirry arkistoon »