Katse aluekehitykseen

Share |
07.02.2018

Savon Sanomat ja Karjalainen 7.2.2018 

Hallituksen talous- ja työllisyystavoitteet ovat edistyneet hyvin. Kasvu on ripeää, vienti vetää ja työllisyys on kohentunut.  Työttömiä työnhakijoita on 62 000 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Kiky-sopimus on auttanut käänteen aikaan saamisessa. Kasvun laaja-alaisuus on vahvistanut yritysten näkymiä koko Suomessa.  

Katseeni kääntyy nyt monijakoiseen aluekehitykseen. Lapissa ja Varsinais-Suomessa näkymät ovat hyvät ja huolena työvoimapula. Itä-Suomessakin on samaan aikaan korkeaa työttömyyttä ja pulaa työntekijöistä. Näin on esimerkiksi Lieksassa.   

Talouskasvusta huolimatta kaikilla seutukunnilla ei mene hyvin. Eikä yksittäisiä poppakonsteja suunnan muuttamiseksi ole olemassa. 

Peruskysymys kuitenkin on, että luovutammeko eriytymiskehityksen edessä vai onko meillä halua hillitä alueiden kehitystä menestyviin ja taantuviin? Minun vastaus on selvä: on etsittävä keinoja tasapainotukseen. 

Aiheessa on ruutia. Kuulen usein mielipiteitä, joissa kyseenalaistetaan syrjemmällä asuvien oikeus kotipaikkaansa, hoputetaan heitä jättämään läheisensä ja lähtemään työn tai palveluiden perässä pois kotiseudultaan. Eheä Suomi on usein kaukana näistä puheista. 

Arvelen, että tarvitsemme reilua aluepolitiikkaa, jonka henkisenä perustana ei ole kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu, vaan niiden tiivis vuorovaikutus. Kaupungistuminen jatkuu ja ihmiset liikkuvat työn, opiskelun ja elämäntilanteensa vuoksi. Maaseutu voi olla puhtaan ruuan ja bionergian rinnalla enemmän myös muuta yritystoimintaa. Tämä edellyttää sekä nopeita sähköisiä yhteyksiä ja asiallisessa kunnossa olevaa tieverkkoa. 

Maassamme on lähes 600 000 vapaa-ajanasuntoa. Monille kaupunki-maaseutu ei ole vain ”joko tai”, vaan ”sekä että”. Yhä useammat ihmiset ovat monipaikkaisia. 

Teknologinen kehitys, digitalisaatio ja tekoäly voivat antaa uusia mahdollisuuksia koko Suomelle, koska osa työstä muuttuu aika- ja paikkariippumattomaksi. 

Valtioneuvoston työnjaossa työ- ja elinkeinoministeriö vastaa aluekehityksestä. Jokaisen ministerin salkkuun kuuluu asioita, joilla voi edistää aluekehitystä. Hallinnon kehittämisestä vastaavana ministerinä minun suururakkani on maakuntauudistus. Muutakin voin tehdä. Asetin tammikuun lopulla työryhmän tekemään seutukaupunkiohjelmaa. Vaalipiiristämme työssä on mukana ministeri, kansanedustaja Seppo Kääriäinen.

 

22.02.2018Vapaaehtoiminnasta iloa ja merkityksellisyyttä
16.02.2018Demokratia ja yhteistyö uudistuksen ytimessä
13.02.2018Puhe AUTA-hankkeen päätösseminaarissa
13.02.2018"Viittomakieliset mukana maakuntauudistuksessa"
07.02.2018Katse aluekehitykseen
03.02.2018Tosiasioiden tunnustaminen on uudistuksen alku
31.01.2018Seutukaupunkiohjelman valmistelu etenee
17.01.2018Millaista monipaikkaisuutta Suomeen?
15.12.2017Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihanke etenee Valtio vauhdittaa tekoälyn ja robottien käyttöönottoa investointirahalla
02.12.2017Puhe Pohjois-Karjalan yrittäjäjuhlassa

Siirry arkistoon »