Puhe Pohjois-Karjalan yrittäjäjuhlassa

Share |
02.12.2017

Pohjois-Karjalan maakunnallinen yrittäjäjuhla 2.12.2017 klo 18 Valtimo

MUUTOSVARAUKSIN

Arvoisat yrittäjät, hyvä juhlaväki,

On kunnia päästä pitämään juhlapuhe kotimaakunnan yrittäjäjuhlaan juuri nyt Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kynnyksellä.

Voimme tässä juhlassa jakaa arvostuksemme ja kunnioituksen osoituksemme sotiemme veteraaneille siitä, että saamme elää itsenäisessä ja vapaassa Suomessa. Ilman rintamalla olleiden uhrautuneisuutta ja kotirintamalla olleiden vahvaa työpanosta emme pystyisi viettämään maakunnallista yrittäjyyden juhlaa tänä iltana täällä Valtimolla.

Sotien jälkeen Suomi rakennettiin vahvalla tahdolla, kansakunnan eheydellä ja tinkimättömällä työllä nykyisenlaiseksi yhteiskunnaksi.  Heti sotien jälkeen erityinen ponnistus oli kotinsa rajan taakse jättäneiden karjalaisten asuttaminen. Täällä Ylä-Karjalassa rajan takaa tulleita karjalaisia on paljon. Olette antaneet nykyisen kotiseutunne ja koko Pohjois-Karjalan kehitykselle suuren panoksen. Kiitos teille siitä.

Sotien jälkeisenä aikana luotiin vahvat perustat tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiselle Suomessa. Sosiaaliturvajärjestelmä, kansanterveyslaki, vahva aluepolitiikka, peruskoulu ja hajautettu yliopistolaitos mukaan lukien Joensuun yliopisto, ovat mahdollistaneet sen, että Pohjois-Karjala on kehittynyt moderniksi maakunnaksi. Esimerkiksi Uimaharjun Enocellin tehtaan muuttaminen liukosellutuottajaksi ja sitä kautta uuden vaatemateriaalin käytön edistäjäksi on tulevaisuutta parhaimmillaan. 
 
Hyvät kuulijat,

Suomella on takanaan lähes 10 vuoden heikon talouden jakso. Nyt näyttää paremmalta ja Suomen taloudessa eletään vahvaa kasvun aikaa.

Käytännössä kaikki toimialat sekä kotimarkkinoilla että vientiteollisuudessa ovat kasvussa. Kasvu näkyy ja tuntuu laajasti koko Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön alueellisten kehitysnäkymien mukaan yritystoiminnan tilanteen odotetaan parantuvan lähes kaikissa seutukunnissa. Muutos näkyy myös työllisyydessä. Tuoreimpien tilastolukujen mukaan lokakuussa oli 46 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten.  

Suunnanmuutos ei ole tapahtunut itsestään. Apatiasta herääminen on vaatinut rajujakin toimenpiteitä. Töitä kasvun aikaansaamiseksi on tehty monella eri rintamalla. Tämä tuo nyt tulosta.

Kustannuskilpailukyky on kohentunut kilpailukykysopimuksen myötä selvästi. Valtion velkaantumisen on saatu taittumaan ja samaan aikaan kokonaisveroastetta on pystytty keventämään. Veronkevennykset on kohdistettu erityisesti yrittäjyyden ja työllisyyden kannustavuuden parantamiseen.

Maakuntamme yrittäjien kannalta on olennaista, että valtiovalta pystyy tekemään toimia, joilla edistetään erityisesti pienen- ja keskisuuren yritystoiminnan toimintamahdollisuuksia. Monet hallituksen tekemistä toimenpiteistä nojaavatkin Suomen Yrittäjien tekemiin esityksiin. Esimerkiksi verotuksen yrittäjävähennys sekä pienille yrityksille suunnatut innovaatiosetelit ovat olleet SY:n aloitteita. Yrittäjänaiset puolestaan ovat pitkään toivoneet kertakorvausta perhevapaista aiheutuviin kustannuksiin. Tämä toteutettiin viime huhtikuussa.

Parhaillaan ollaan vahvistamassa yksinyrittäjien rekrytointiosaamista, jotta kynnys ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamiseen madaltuisi. Sairauspäivärahan omavastuuaikaa ollaan lyhentämässä. Kun yksinyrittäjien määrä on kasvanut koko 2000-luvun ja myös jatkossa niin tapahtuu, pidän henkilökohtaisesti erittäin tärkeänä, että yksinyrittäjyyden toimintamahdollisuuksia pystytään yhä parantamaan.

Oikeusministeriössä etsitään parhaillaan ratkaisuja uuden mahdollisuuden antamiseen konkurssin tehneelle yrittäjälle. Normien purkamisessa on myös edistetty monella eri hallinnonalalla.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä pohti aiemmin tällä viikolla, että Suomessa olisi kenties tarvetta omalle yrittäjyysstrategialle. Minusta tämä on harkitsemisen arvoinen ajatus. Yrittäjyyden edistämisen tulee olla yhä enemmän koko hallituksen asia, ei ainoastaan yhden sektorin.  Meidän on kehitettävä yrityspalvelujamme siten, että yrittäjille tarjotaan asiantuntevaa ja yksilölliset tarpeet huomioivaa neuvontaa ja yrityspalvelua toimialasta ja sijainnista riippumatta.

Yksi asia, jossa Suomessa ei ole vielä päästy riittävästi eteenpäin, on paikallinen sopiminen. Tunnistan ja tunnustan, että yhteiskuntamme muutoskyky on ollut tässä asiassa tuskastuttavan hidasta. Työmarkkinamme ovat edelleen kansainvälisesti katsoen erittäin jäykät.

Hyvä kuulijat,

Vaikka kansallisessa mittakaavassa Suomella menee nyt hyvin, on meidän syytä rehellisesti nähdä, että alueelliset erot työllisyysasteessa, investoinneissa, uusien yritysten perustamisessa ja väestökehityksessä eri maakuntien välillä ovat suuret.  

Pidän oikeana ja aivan välttämättömänä, että Pohjois-Karjalassa tilanne on tiedostettu ja täällä on laadittu tämän syksyn aikana oma työllisyyden kasvuohjelma.
Ohjelma tehtiin laaja-alaisena yhteistyönä maakunnan keskeisten toimijoiden kesken. Tavoitteena on 2000 työpaikan nettolisäys seuraavan kahden vuoden aikana. On tärkeää, että ohjelman tavoitteita edistetään nyt laajalla rintamalla sekä omassa maakunnassa että valtakunnan tasolla. 

Haluan muistuttaa siitä, että yrittäjyyden mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa eivät ole vain yrittäjyyttä koskevaa lainsäädäntöä tai taloudellisia tukimuotoja. Pohjoiskarjalaista yrittäjyyttä edistetään valtavasti turvaamalla maakuntamme teidän kunto ja liikenneyhteydet sekä panostamalla ammatilliseen koulutukseen osaavan työvoiman saamiseksi. Erityisen tärkeää yrittäjyyden kannalta on, että viranomaisasiointi on yrittäjälle mahdollisimman helppoa ja sujuvaa.

Arvoisat kuulijat,

Voi olla, että teidän korvat ja silmät ovat jo täynnä maakunta- ja sote-uudistusta ja sen eri vaiheita. Haluan kuitenkin tähän painavasti todeta, että joskus on saatava koko maassa valmista aikaiseksi - ja uudistus voimaan. Ei voi olla niin, että jälleen kerran lykkäisimme sote-uudistuksen hamaan tulevaisuuteen ja jäisimme lähivuosiksi katsomaan miten eri terveysalan yritykset jakavat Suomen omiin markkina-alueisiinsa nykyisen lainsäädännön antaessa siihen mahdollisuudet. 

Tällä hetkellä yli 400 eri organisaatiota hoitaa Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluita, pelastuspalveluita, ympäristöterveydenhuoltoa, valtion työvoima- ja yrityspalveluita, aluekehitystä, maakuntien kaavoitusta, maaseutuhallintoa ja lomitusta. Vuodesta 2020 alkaen näitä tehtäviä hoitaa Suomessa 18 maakuntaa.

Maakunnille valitaan maakuntavaaleissa maakunnan kokoon mukaan 59-99 maakuntavaltuutettua. Ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus järjestää lokakuun lopulla 2018. Tiivistän maakuntauudistuksen ytimen sanoiksi ”vähemmän himmeliä, enemmän demokratiaa”.

Maakunta- ja sote-uudistuksen keskeisin tavoite on turvata ihmisten yhdenvertaiset palvelut koko maassa. Hyvät palvelut ja sujuva hallinto eivät voi olla vain kasvukeskusten asukkaiden oikeutta, vaan ne kuuluvat kaikkialle Suomeen, myös maakuntiin, joissa on maan keskimääräistä heikompi aluekehitys ja korkeampi työttömyys.

Yhteistyö alueen yritysten kanssa tulee olemaan sekä kuntien että maakuntien kannalta tärkeää. Kuntien ja kaupunkien vastuu oman alueensa elinvoimakysymyksissä on jatkossakin keskeinen, kuten se on ollut nytkin: kunta kehittää, kaavoittaa, kasvattaa ja kouluttaa.

Kunnalla on myös jatkossa ylivoimaisesti suurin merkitys alueensa elinympäristöön ja hyvinvointiin. Kunnan omat toimet alueensa kulttuurin, elinkeinojen ja markkinoinnin osalta ovat ratkaisevia menestykselle.

Arvoisat yrittäjät,

Ministerin vastuualueeseeni kuuluu myös julkisen hallinnon ja julkisen hallinnon johtajuuden edistäminen. Olen paljon pohtinut viime aikoina hyvää johtajuutta monimutkaisessa ja vaateliaassa yhteiskunnassa, yrityis- ja työelämässä. Arvelen, että hyvässä johtajuudessa on samat elementit oltiinpa johtajina julkisella tai yksityisellä sektorilla.

Haluankin tässä yrittäjäjuhlassa, -hieman huumorilla ja pilke silmäkulmassa-, nostaa teille esille kuusi tiivistettyä teesiä johtajuuden huoneentauluksi: 

1. Tunnista oma johtajuutesi. Näe missä asioissa olet hyvä ja missä asioissa sinulla on kehitettävää. Muista, että johtajan tärkein ja ensimmäinen työkalu on hyvä itsetuntemus.

2. Olet menetetty johtaja, jos olet itseesi koko ajan tyytyväinen. Nöyryys on johtajuuden kehittämisen hyvä alku.

3. Kuuntele enemmän, puhu vähemmän. Jalosta jatkuvasti vuorovaikutustaitojasi.

4. Jos mahdollista, ota aina töihin itseäsi fiksumpia ihmisiä. Arvosta erilaista osaamista kuin mitä sinulla itselläsi on.

5. Älä ole päällepäsmäri, luota työyhteisösi jäseniin.

6. Johtajana sinua vaanii helposti kaksi ikävää asiaa: ennakkoasenteesi ja kyynisyytesi. Anna niille huutia. Säilytä uteliaisuus ja uudelleen oppimisen halu. Ne tekevät sinusta pitkäaikaisen yrittäjän.

Näillä sanoilla haluan omasta ja valtioneuvoston puolesta toivottaa teille jokaiselle  antoisaa juhlailtaa. 

Haluan myös onnitella jo etukäteen pian valittavia maakunnan Vuoden Yrittäjyyskuntaa, kuntakohtaisia Vuoden Yrittäjiä sekä Vuoden Nuori Yrittäjä –palkinnon ja Maakunnan Vuoden Yrittäjäpalkinnon saajia. 

Teille kaikille hyvää itsenäisyyspäivää. Iloitkaamme Suomen 100- vuotisesta itsenäisyydestä ja olkaamme valmiita antamaan panoksemme alkavalle seuraavalle satavuotiskaudelle.
02.12.2017Puhe Pohjois-Karjalan yrittäjäjuhlassa
16.11.2017Kohti julkisen johtamisen seuraavaa vuosisataa
14.11.2017Maakunnat ovat valmiita uudistukseen
08.11.2017Maistraattien uudelleen organisointi
18.10.2017Vapaavuori maakuntia kaatamassa
14.10.2017Kuntien nuorisovaltuustojen perustamisessa otettava loppukiri
12.10.2017Rantakokolta tervetullut avaus kaupunkikeskusteluun
07.10.2017Suunnassa pysyminen ratkaisee
29.09.2017Tehtävien määrittely ei ole kesken - maakunnille on tulossa 26 lakisääteistä tehtävää
21.09.2017Kuntatalouden tilanne parantunut selvästi

Siirry arkistoon »