Vapaavuori maakuntia kaatamassa

Share |
18.10.2017

Kolumni Karjalainen ja Savon Sanomat 18.10.2017

 

Lähes kaikki maakuntia koskevat lait ovat olleet keväästä lähtien eduskunnan käsiteltävänä. On todettava, että perustuslakivaliokunta ei kesäkuisessa lausunnossaan kyseenalaistanut sen enempää maakunnille tulevia tehtäviä kuin 18 maakunnan määrää. 

Sen sijaan Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on ottanut tavoitteekseen kaataa maakuntauudistuksen. Hänen letkautuksensa huonoimmasta uudistuksesta miesmuistiin tai maakuntauudistuksen vahingollisuudesta kaupungistumiselle eivät perustu faktoihin. Pormestari harrastaa mielikuvapolitiikkaa, jossa maakunnat ja kaupungit asetetaan vastakkain.  

Kerrataanpa mistä maakunta- ja sote-uudistuksessa on kyse. Nyt yli 400 eri organisaatiota hoitaa muun muassa sote-palveluita, pelastustointa, ympäristöterveydenhuoltoa, valtion työvoima- ja yrityspalveluita, aluekehitystä, maakuntien kaavoitusta, maaseutuhallintoa ja lomitusta. 

Uudistuksessa nämä tehtävät kootaan 18 maakunnalle. Miksi näin?  

Ensinnäkin siksi, että saamme ihmisille koko maahan toimivat sote-palvelut. Toiseksi siksi, että nyt valtion ja kunnan välissä on lukuisten eri organisaatioiden himmeli, jonka kokoaminen yhden katon alle maakunnalle on järkevää. Fiksua se on hallinnon sujuvuuden, digin hyödyntämisen, kustannustehokkuuden ja kasvun vauhdittamiseksi. 

Puolustan tiukasti sitä, että ihmisillä, yrityksillä ja eri yhteisöillä on oikeus sujuvaan ja hyvään hallintoon koko Suomessa. Myös siellä, missä on heikompi aluekehitys, korkea työttömyys ja ikääntyvä väestö. Toimivat julkiset palvelut eivät voi olla vain kasvukeskuksissa asuvien tai taloudellisessa nosteessa olevien alueiden oikeus.  

Keskustelussa on unohtunut, että Suomi on EU-maista lähes ainoa, jossa ei ole kunnan ja valtion rinnalla maakuntahallintoa. On totta, että ei ole olemassa yhtä eurooppalaista maakuntahallinnon mallia. Yksi asia yhdistää kuitenkin eri maiden maakuntahallintoa: vaaleilla valitut päättäjät. Tiivistetysti totean: vähemmän himmeliä, enemmän demokratiaa. Tästä tässä on kyse. 

Maakuntahallinto ei ole estänyt esimerkiksi Tukholman, Kööpenhaminan, Amsterdamin tai Brysselin kehittymistä. On vaikea nähdä, että Suomessa maakunnat veisivät Helsingin tai jonkun muun kaupungin tuhon tielle. Hyvällä yhteistyöllä kaupungit ja maakunnat päinvastoin vahvistavat toisiaan.

22.02.2018Vapaaehtoiminnasta iloa ja merkityksellisyyttä
16.02.2018Demokratia ja yhteistyö uudistuksen ytimessä
13.02.2018Puhe AUTA-hankkeen päätösseminaarissa
13.02.2018"Viittomakieliset mukana maakuntauudistuksessa"
07.02.2018Katse aluekehitykseen
03.02.2018Tosiasioiden tunnustaminen on uudistuksen alku
31.01.2018Seutukaupunkiohjelman valmistelu etenee
17.01.2018Millaista monipaikkaisuutta Suomeen?
15.12.2017Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihanke etenee Valtio vauhdittaa tekoälyn ja robottien käyttöönottoa investointirahalla
02.12.2017Puhe Pohjois-Karjalan yrittäjäjuhlassa

Siirry arkistoon »