Suunnassa pysyminen ratkaisee

Share |
07.10.2017

Blogi Suomenmaa 6.10.2017

 

Aluksi on kiitettävä kuntia siitä kehitystyöstä, mitä paikallisesti ja kuntien yhteistyönä on tehty kansallista sote-uudistusta odotellessa. Vuosi 2020 ei tule olemaan henkilöstölle, päättäjille ja virkamiehille suuri jysäys, koska uudistusprosessi on käytännössä jo hyvässä vauhdissa.  

Nyt on vain eduskunnan pinnerrettävä ensi keväänä kokonaispaketti lainsäädännöksi ja voimaan siten, että järjestämisvastuut voivat siirtyä vuonna 2020 maakunnille. Seuraavan hallituksen on päästävä päättämään jo muista uudistuksista, kuten perusturvan ja toimeliaisuuden vahvistamisesta ja verotuksen uudistamisesta.   

Sote- ja maakuntauudistus on hallituksen tärkein reformi. Uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa toimivammat palvelut, lisätä demokratiaa, sujuvoittaa hallintoa ja edistää digitalisaatiota julkisissa palveluissa.  

Jokainen suomalainen ansaitsee perusoikeudet turvaavat palvelut kaikkialla Suomessa. Myös julkisen talouden kannalta on olennaista, että meillä on sellaiset sote-palvelujen järjestäjät, jotka pystyvät lisäämään toiminnan tuloksellisuutta ja siten vähentämään julkiselle taloudelle kohdistuvaa painetta. 

Sote-uudistusta soudettiin ja huovattiin koko viime vaalikausi. Loppuvaalikaudesta sitä valmisteltiin  myös parlamentaarisesti. Puolueiden yhteisvalmistelukaan ei vienyt maaliin, vaan esitys kaatui perustuslakivaliokunnassa. 

Uusi valmistelu käynnistettiin Sipilän hallituksen toimesta perustuslakivaliokunnan talvella 2015 antamien reunaehtojen pohjalta. Lakikokonaisuus on nyt suurelta osin valmis ja eduskunnan käsiteltävänä. Kokonaisuuden 41 laista viiteen liittyi perustuslakivaliokunnan sellaisia huomioita, jotka on korjattava, jotta lait voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunta antoi ilman reunahuomautuksia siunauksensa muun muassa 18 maakunnan määrälle.  

Kuntien omistukseen jäävien sote-kiinteistöjen osalta valiokunta edellytti, että voimaanpanolakiin on laitettava säännös valtion erillisestä korvauksesta tilanteessa, jossa tyhjilleen jäävä kiinteistö uhkaa kunnan taloutta. Säännöstä valmistellaan parhaillaan valtiovarainministeriössä eduskunnalle. 

Tiivistäen perustuslakivaliokunta totesi, että eduskunnan käsittelyssä oleva uudistus on välttämätön, kiireellinen ja tärkeä. 

Valinnanvapauslain valiokunta laittoi uudelleen valmisteluun. Uutta esitystä on kesän jälkeen valmisteltu virkamiestyönä. Tarkoitus on, että se saadaan marraskuun alussa lausuntokierrokselle ja ensi talvena eduskuntaan muun kokonaisuuden kanssa yhtä aikaa käsiteltäväksi. 

Kaikissa maakunnissa on käynnistetty viimeistään tämän vuoden aikana uudistuksen esivalmistelu. Maakunnille on osoitettu tänä vuonna  valmisteluun valtion rahoitusta 53 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon osoitetaan kaikkiaan yli 300 miljoonaa euroa.  

Tärkein valmisteluvaihe käynnistyy ensimmäisten maakuntavaltuutettujen aloittaessa työnsä vuoden 2019 alussa. Heillä on vuosi aikaa tehdä päätökset maakuntien toiminnan, talouden ja hallinnon järjestämiseksi. Maakuntien varsinainen toiminta henkilöstö- ja tehtäväsiirtoineen voi toteutua vuoden 2020 alusta vasta sen jälkeen, kun kansanvaltaisesti valitut päättäjät ovat tehneet lainsäädännön edellyttämät päätökset maakuntien toiminnasta. 

Maakuntien ja sote-palvelujen kehittäminen ei kuitenkaan pysähdy vuoteen 2020, vaan jatkuu maakuntien, kuntien ja valtion yhteistyönä siitä eteenkin päin. Maakunnat ovat niille osoitettujen tehtävien osalta monialaisia järjestäjiä. On kuitenkin selvää, että ilman vahvaa kumppanuutta ja toimivaa työnjakoa kuntien kanssa sote- ja maakuntauudistus ei tuota parasta tulosta. 

Uudistuksen toimeenpano haastaa koko julkisen sektorin. Uudistus ei onnistu vahingossa. Onnistumisesta  ovat vastuussa niin kunnat, kaupungit, maakunnat kuin ministeriöt ja koko valtionhallinto.  

Onnistuminen vaatii hyvää johtamista ja uskallusta ajatella asioista toisin kuin ennen. On päästävä irti vanhoista poteroista ja oltava ratkaisuhakuinen, mutta kestettävä siinä suunnassa, mitä uudistukselle on asetettu.

 

22.02.2018Vapaaehtoiminnasta iloa ja merkityksellisyyttä
16.02.2018Demokratia ja yhteistyö uudistuksen ytimessä
13.02.2018Puhe AUTA-hankkeen päätösseminaarissa
13.02.2018"Viittomakieliset mukana maakuntauudistuksessa"
07.02.2018Katse aluekehitykseen
03.02.2018Tosiasioiden tunnustaminen on uudistuksen alku
31.01.2018Seutukaupunkiohjelman valmistelu etenee
17.01.2018Millaista monipaikkaisuutta Suomeen?
15.12.2017Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihanke etenee Valtio vauhdittaa tekoälyn ja robottien käyttöönottoa investointirahalla
02.12.2017Puhe Pohjois-Karjalan yrittäjäjuhlassa

Siirry arkistoon »