Mitä valtio hankkii ja keneltä?

Share |
04.09.2017

 Valtiovarainministeriö 4.9.2017 4.00

Kolumni 

Valtionhallinnon hankintojen volyymi on vuositasolla noin 4,5 miljardia euroa, puolustushallinnon hankinnat mukaan lukien 5,9 miljardia euroa. Luku on merkittävä millä mittapuulla tahansa, mutta mitä veroeuroilla hankitaan ja miten summat jakaantuvat eri toimijoiden kesken? 

Suomen suurimmat kunnat ovat julkaisseet jo usean vuoden ajan omia osto- ja hankintatietojaan.

Valtiokonsernin rahavirtojen seuraaminen hankintojen osalta on sen sijaan ollut kansalaisille hankalaa, koska valtion hankintatiedot eivät ole olleet yhdessä osoitteessa kaikkien saatavilla ja nähtävillä. 

Vaikka hankintatiedot ovat olleet julkisia tähänkin asti, on ne täytynyt pyytää erikseen jokaiselta hankintoja tekevältä viranomaiselta. Tämä on käytännössä johtanut tilanteeseen, jossa hankinnoista on ollut hyvin vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa. Avoimuuden puute on laskenut Suomen sijoittumista kansainvälisellä avoimen datan indeksillä. Olemme nyt korjanneet asian; julkaisemme valtion hankintatiedot verkossa ja lisäämme sitä kautta läpinäkyvyyttä ja avoimuutta valtion rahankäytön osalta. 

Tutkihankintoja.fi avaa näkymän valtion hankintoihin 

Valtion hankintatoimea on määrätietoisesti kehitetty pääministeri Juha Sipilän hallituskauden aikana. Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on hankintatoimen kehittäminen. Tämä tehdään käytännössä tehostamalla hankintaprosesseja, lisäämällä kilpailua ja luomalla innovatiivisia toimintamalleja. 

Hankintatietojen julkaiseminen on osa valtion hankintojen digitalisointi –toteutusohjelmaa, jota rahoitetaan julkisten palveluiden digitalisaation kärkihankkeesta. Muita tästä kärkihankeesta rahoitettavia kohteita ovat esimerkiksi kansallinen tulorekisteri ja omahoidon digitaalisten palveluiden ODA-hanke. 

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy on valtiovarainministeriön valtuuttamana valmistellut valtion hankintadatapalvelun tutkihankintoja.fi  -verkkosivuston. Tämän sivuston kautta voidaan seurata lähes reaaliaikaisesti valtion hankintoihin liittyvää rahan käyttöä. Palvelu on ilmainen ja se on kaikille avoin.

 Hankintatiedot on visualisoitu ja verkkosivuston kävijät pääsevät halutessaan näkemään virastotasolle asti, miten yhteisiä rahoja on käytetty. Palvelusta näkee myös keneltä tuotteita ja palveluja on hankittu ja milloin nämä hankinnat on tehty. Yrityksille palvelu tarjoaa aiempaa tarkempaa tietoa markkinoiden toiminnasta. 

Uskon, että viranomaiset voivat lisääntyneen avoimuuden avulla selkeyttää hankintatoimen johtamista. Hankintakulttuurin järkevöittäminen on tärkeää. Tällä tavoin voimme myös parantaa hankintojen suunnitelmallisuutta ja säästää vuositasolla merkittävästi. Vastuullisuuden merkitys hankinnoissa kasvaa ja läpinäkyvyys ennaltaehkäisee myös väärinkäytöksiä.

Suomi on ensimmäisten maiden joukossa, joka julkaisee hankintatietonsa tässä laajuudessa. Teemme pioneerityötä. Ymmärrän hyvin, että tämänkaltainen avoimuuden lisääminen kertarysäyksellä voi myös huolettaa. Toiminnan kehittäminen on kuitenkin aina asetettava etusijalle. Mikäli lisääntynyt läpinäkyvyys paljastaa meille tehottomuutta hankintatoimessa, voimme korjata ne ja samalla lisätä tuottavuutta valtion hankintatoimeen. 

Tutustu palveluun, se on sinulle tehty, jaa tietoa somessa ja anna meille palautetta.

 

21.06.2018Digikärkihankkeille kiitosta poikkihallinnollisuudesta ja alustamaisuudesta
06.06.2018Sotea ja Sotkamoa
29.05.2018Kuhasalontien korjaukseen rahoitusta lisätalousarviosta
01.05.2018Viedään maakunta- ja sote-uudistus vihdoin maaliin
30.04.2018Tekoälyä ja ohjelmistorobotiikkaa valtionhallintoon
14.04.2018Puhe Suomen kauppa- ja kulttuuriopettajain liittopäivillä
21.03.2018Ajankohtaiskeskustelu Suomen aluekehityksestä, kaupunki- ja maaseutupolitiikasta sekä seutukuntien mahdollisuuksista
20.03.2018Onnistunut toimeenpano minimoi muutosriskit
22.02.2018Vapaaehtoiminnasta iloa ja merkityksellisyyttä
16.02.2018Demokratia ja yhteistyö uudistuksen ytimessä

Siirry arkistoon »