Miksi maakuntavaalit lokakuussa 2018?

Share |
10.07.2017

Blogi 10.7.2017

Hallitus linjasi 5.7. neuvottelussaan, että maakunta- ja sote-uudistus tulee voimaan 1.1.2020. Samalla hallitus linjasi, että ensimmäiset maakuntavaalit pidettäisiin lokakuun lopulla 2018.

Vaalien ajankohta näyttää saaneen paljon huomiota. On oikein pohtia sitä, että sote- ja maakuntalakien hyväksymiselle eduskunnassa ja ensimmäisten vaalien välille jää riittävä aika. On perusteltua myös pohtia puolueiden valmiutta maakuntavaalitoimintaan ja ehdokasasetteluun sekä mahdollista äänestysprosenttia. Maakuntademokratian olisi tärkeää saada hyvä alku.

Sen sijaan keskustelussa on jäänyt huomiotta se, mitä vaaleissa valittujen maakuntavaltuutettujen on lain mukaan tehtävä, jotta maakunta- ja sote-uudistus voi tulla voimaan 1.1.2020. Tällä on aivan olennainen merkitys ensimmäisten vaalien ajankohtaan. 

Kun maakuntavaalit pidetään lokakuussa 2018, ensimmäiset maakuntavaltuustot voivat aloittaa työnsä tammikuussa 2019. Ensimmäisten valtuustojen tehtävät ovat poikkeuksellisen vaativat. Ne luovat maakuntiensa toiminnalle hallinnon ja talouden perustan eduskunnan hyväksymien yli 40 lain mukaan. Ei ole kysymys vain uuden kauden alusta, vaan koko maakunnan toiminnan perustan luomisesta.

Sote- ja maakuntauudistuksen voimaanpanolaissa säädetään väliaikaishallinnosta, joka toimii lakien voimaantulon ja maakuntavaltuuston aloittamisen välisenä aika. Väliaikaishallinnon tärkeä työ mahdollistaa sen, että maakuntavaltuustot pääsevät ylipäänsä järjestäytymään ja aloittamaan työnsä. Jo nimensäkin mukaan väliaikaishallinto päättää väliaikaisesti asioista ja siltä puuttuu kansanvaltaisen toimielimen mandaatti. 

Maakuntien toimintaa ja taloutta koskeva mandaatti ja kokonaisvastuu on yksiselitteisesti ensimmäisillä maakuntavaltuustoilla. Niiden tehtävänä on mm. päättää maakuntien hallinnosta, toimielimistä ja organisaatiosta, asettaa maakunnan johtamisjärjestelmä, valita johtavat virkamiehet, hyväksyä maakuntastrategia mukaan lukien sote-palvelustrategia, palvelulupaus ja maakunnan sote-palveluverkko sekä hyväksyä vuoden 2020 talousarvio ja lähivuosien taloussuunnitelma.

Aloittavat valtuustot päättävät henkilöstön siirtymisestä maakuntien palvelukseen, sopimusten siirroista ja uusien tekemisestä sekä yhteistyön muodoista kuntien ja muiden maakuntien kanssa. Sopimusten siirrotkaan eivät ole vain tekniikkaa. Niissä sovitaan muun muassa omaisuusjärjestelyistä ja yhteisistä palveluista kuntien kanssa.

Tälle ensimmäisten valtuustojen laajalle työlle on annettava riittävä aikaa. Kun vaalit pidetään lokakuussa 2018,  maakuntavaltuustot saavat vuoden aikaa tehdä välttämättömät päätökset ja uudistus voi järjestämistehtävien siirtoineen tulla voimaan 1.1.2020. 

Julkisessa keskustelussa on ollut esillä, että ensimmäiset maakuntavaalit voitaisiin siirtää huhtikuun 2019 eduskuntavaalien yhteyteen. En voi tätä kannattaa. Kun haluamme uudistuksen voimaan vuoden 2020 alussa, ensimmäisille valtuustoille on annettava riittävä aika päätöksentekoon. Tämä onnistuu, kun ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään syksyllä 2018.
22.02.2018Vapaaehtoiminnasta iloa ja merkityksellisyyttä
16.02.2018Demokratia ja yhteistyö uudistuksen ytimessä
13.02.2018Puhe AUTA-hankkeen päätösseminaarissa
13.02.2018"Viittomakieliset mukana maakuntauudistuksessa"
07.02.2018Katse aluekehitykseen
03.02.2018Tosiasioiden tunnustaminen on uudistuksen alku
31.01.2018Seutukaupunkiohjelman valmistelu etenee
17.01.2018Millaista monipaikkaisuutta Suomeen?
15.12.2017Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihanke etenee Valtio vauhdittaa tekoälyn ja robottien käyttöönottoa investointirahalla
02.12.2017Puhe Pohjois-Karjalan yrittäjäjuhlassa

Siirry arkistoon »