Jäin pois eduskunnasta kaksi vuotta sitten. Moni kysyy yhä, että kaipaanko Arkadianmäelle takaisin. En kaipaa.

Sen verran annan myönnytystä, että joskus tulee ikävä eduskunnan tiheää tunnelmaa ja suurien asioiden äärellä oloa. Esimerkiksi käy päätös hakea Nato-jäsenyyttä ja sen käsittely istuntosalissa.

Myös minulle Nato-jäsenyyden kannattaminen merkitsi aikaisemman kannan muuttamista, siis takin kääntämistä. Turvallisuuspolitiikan olosuhteet muuttuivat rytinällä Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Niin Suomen kansa ja me päättäjät otimme ripeästi myönteisen kannan Nato-jäsenyyteen.

Myös parhaillaan on eduskunnan käsittelyssä asia, joka merkitsee monelle edustajalle aiemman kantansa muuttamista. Tarkoitan jalkaväkimiinoja koskevasta Ottawan sopimuksesta irtautumista. Ja kyllä: jos olisin edustaja, minäkin kääntäisin takkini ja kannattaisin sopimuksesta lähtemistä.

Oma kantani on muuttunut myös ydinvoiman suhteen. Nuorena pidin ydinvoimaa ongelmana siksi, että se oli uusiutumatonta, oli kallista rakentaa, ydinjätteen loppusijoitus oli ratkaisematta ja ydinvoima sisälsi isoja terveys- ja ympäristöriskejä. Tuoreena oli mielessäni vuoden 1986 Tsernobylin onnettomuus ja siihen liittynyt salailu.

Kuuluin nuorena niihin idealisteihin, jotka näkivät mahdollisuuksia myös tuuli- ja aurinkoenergiassa. Tuolloin monet naureskelivat nuorten ”kotkotuksille”, mutta eivät naura enää. Tuulivoimalla tuotettiin viime vuonna 25 prosenttia Suomen energiasta. Se on mennyt jo vesivoiman ohitse. Aurinkoenergian tuotanto kasvaa nopeaa vauhtia.

Jo vuosia olen ajatellut olevan realismia, etä ydinvoima on mukana Suomen energiapaletissa. Tärkeintä on vähentää fossiilisten käyttöä ja näin todella on tehtykin.

On osattava elää ajassa, uudistaa omaa ajattelua ja huomata, mitä kello on lyönyt. Erityisen tärkeää tämä on päättäjille. Usein päättäjä pyörii äänestäjien ristipaineissa sekä lyhyen ja pitkän aikajänteen sovittamisen vaikeudessa.

Otan esimerkiksi turkistarhauksen. Se on supistunut, laillinen elinkeino. Muutama päivä sitten Ruotsi kielsi tarhauksen ja maksaa nyt tarhaajille korvausta elinkeinonsa lopettamisesta. Kristallipalloni sanoo, että tarhausta ei jatketa Suomessakaan pitkään.

Usein asiat, jotka nousevat poliittiseen keskusteluun, alkavat jossain vaiheessa pyöriä vinhaa vauhtia eteenpäin. Palestiinan tunnustaminen voi olla tällainen asia.