Tasavallan presidentti Alexander Stubb toi suomalaiseen ulkopoliittiseen keskusteluun sanaparin ”arvopohjainen realismi”. Sanapari ei jäänyt vain presidentin omaan sanastoon, vaan se löytyy myös eduskunnan joulukuussa hyväksymästä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.

Selonteon mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiä arvoja ovat erityisesti demokratia, oikeusvaltioperiaate, kansainvälinen oikeus ja ihmisoikeudet. Selonteon mukaan olemme valmiit vuoropuheluun myös sellaisten maiden kanssa, jotka eivät jaa arvojamme.

Suomi ei ole koskaan ollut ulkopoliittinen isottelija tai kärkäs maailmanpoliisi. Olemme olleet realisteja niin lähiympäristössä kuin laajemmin maailman tapahtumissa.

Olemme korostaneet monenkeskistä sääntöpohjaista yhteistyötä ja lukeutuneet usein kansainvälisissä yhteyksissä, kuten YK-äänestyksissä, pohjoismaiseen joukkoon. Euroopan unionissa Suomella ollee fiksun ja järkevän maan maine.

Nato-prosessi toi Suomea myönteisesti esiin sekä Euroopassa että USA:ssa. Nyt Suomi on yhdessä Ruotsin kanssa ottanut sujuvasti paikkansa Nato-yhteisössä.

Vaikuttaa siltä, että Trump rakentaa maansa yhteistyön diilejä korostetusti talouden ja kahdenkeskisyyden varaan.

Nokian geopolitiikasta ja yhteiskuntasuhteista vastaavan johtaja Mikko Hautalan mukaan USA:n linja on lähivuosina intressipohjainen inhorealismi. Hautala toimi aiemmin Washingtonissa suurlähettiläänä.

Arvelen, että Suomen arvopohjainen realismi pääsee käytännön testiin sovittautuessaan yhteen Yhdysvaltojen intressipohjaisen inhorealismin kanssa.

USA on Suomelle tärkeä kumppani turvallisuudessa ja taloudessa. Suomen valtiojohdon ensimmäiset lausunnot presidentti Trumpiin liittyen olivat maltillisia.

Ylimmän johdon on ajateltava Suomen etua ja aseteltava sanansa sitä myöten. Tämä on realismia, mutta tasapainottelua kanssakäyminen ja viestintä tulee vaatimaan.