Vietin torstai-iltapäivän kokonaisturvallisuutta käsittelevässä seminaarissa. Laajalla kokonaisturvallisuuden käsitteellä tarkoitetaan sitä, miten yhteiskunta varautuu yhteisesti erilaisiin kriiseihin ja poikkeustilanteisiin. Termi sisältää sekä sotilaallisen maanpuolustuksen että siviilielämän varautumisen.
Me kaikki olemme kokonaisturvallisuuden takaajia: niin julkinen valta, yksityissektori, järjestöt kuin kansalaiset. Suomalaisen ajattelun mukaan turvallisuus syntyy yhteistyöstä ja yhteisestä sitoutumisesta.
Kokonaisturvallisuuden ja varautumisen asioissa tärkeä toimija on puolustusministeriön alaisuudessa toimiva Turvallisuuskomitea. Komitean kuuluu jäsenia eri hallinnonaloilta, viranomaisista ja elinkeinoelämästä. Komitean tärkeä tehtävä on avustaa valtioneuvostoa ja ministeriöitä kokonaisturvallisuuden asioissa.
Suomen kokonaisturvallisuuden elintärkeiksi toiminnoiksi on nimetty johtaminen, kansainvälinen- ja EU-toiminta, puolustuskyky, sisäinen turvallisuus, talous, infrastruktuuri, huoltovarmuus, väestön toimintakyky ja palvelut sekä henkinen kriisinkestävyys.
Tartun tähän viimeiseen. Seminaarissa SPR:n puheenjohtaja, pohjoiskarjalaisille tuttu Elli Aaltonen puhui nimenomaan henkisestä kriisinkestävyydestä. Ylevästi hän kiteytti, että ”toimintakykyinen kansa on kansallisen turvallisuuden tae”.
Aaltonen ei jäänyt kuitenkaan pyörimään korulauseisiin. Realistina ja arjen karuutta tuntevana hän muistutti yleisöä siitä, miten suomalaisten kokema yksinäisyys, turvattomuuden tunne ja osattomuus heikentävät henkistä kriisinkestävyyttä. Mutkat suoriksi sanoen, mitä paremmin mielemme voi, sitä paremmin varaudumme poikkeaviin tilanteisiin ja mahdollisiin kriiseihin. Henkisesti hyvinvoivina olemme toimintakykyisiä.
Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa, olemme Suomessa saaneet nähdä satoja iltapäivälehtien lööppejä, joita koristaa Vladimir Putinin kasvot tai muut Venäjä-uutiset. Ärsytyskynnykseni on ylitetty. Ei ole kovin viisasta, että jokaisen kaupassa kävijän katse saadaan hetkeksi pysähtymään uhkia ja pelkoja lietsoviin kuviin ja sanoihin. Tästä rajan toisella puolella toki tykätään.
Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Tätä viestiä olemme viimeisen parin vuoden aikana kuulleet niin puolustusvoimien edustajilta kuin valtiojohdolta. Ihmisten on hyvä tietää ja ymmärtää, että Suomen maanpuolustuksen tila on hyvä. Tänne ei tulla kuin hollitupaan.