Välillä on hyvä vaihtaa näkökulmaa. Näin tein, kun tutustuin tutkijoiden Mari Vaattovaaran ja Jenni Airaksisen seutukaupunkeja koskevaan raporttiin. Sen toimeksiantajana oli työ- ja elinkeinoministeriö.
Nappaan tutkijoilta tuoreen näkökulman, joka innosti mieltäni. Vaattorannan ja Airaksisen mukaan kuntien vetovoima- ja elinvoimakeskustelu on jumittunut väestökehityksen ja muuttoliikkeen tilastoinnin seurantaan. Heidän mielestään kuntien strategisen ajattelun olisi oltava monivivahteisempaa ja uusia avauksia etsivää.
Polemiikki-lehdessä Vaattoranta täräyttää, että ”Väestötilastoja seurataan ikään kuin seurattaisiin pörssikursseja. Nythän juttuja tulee ulos aiheesta useammin kuin uusia väestötilastoja”. Niinpä!
On hyvä havahtua huomaamaan, että tuijotamme silmämme kipeiksi erilaisia vertailuja, rankingeja ja karttaharjoituksia. Niiden mukaan jaamme usein kuntia ja alueita menestyjiin, selviytyjiin ja toivottomiin tapauksiin.
Faktoja väestökehityksestä, muuttoliikkeestä, yritysten määrästä, korkeakoulutettujen osuudesta tai Kela-tukien sijoittumisesta ei pidä mitätöidä tai piilottaa. Näiden mittareiden alleviivaaminen voi kuitenkin estää näkemästä, millaisia uusia mahdollisuuksia myös väestöään menettävillä alueilla on.
Etätyö ja alustatalous ovat tulleet jäädäkseen ja tekoälyn hyödyntäminen etenee nopeasti. Omassa elämässään moni haluaa elämänlaatua, merkityksellisyyttä, viihtyisää kotia, luontoa ja nopeita nettiyhteyksiä. Olemme sisällä suuressa muutoksessa ja hyvän elämän arvostukset ovat liikkeessä etenkin nuoremmilla sukupolvilla.
Kyynikon mielestä voi olla turhaa ajan haaskausta etsiä perinteisten mittareiden rinnalle uutta laadullista tietoa, joilla osoitettaisiin nyt taantuvina pidettyjen alueiden veto- ja elinvoimaa. Ehkä kuitenkin kannattaisi.
Signaaleja isoistakin muutoksista on ilmassa, esimerkiksi matkailussa. Merkitseekö Etelä-Euroopan kesien lämpeneminen turistivirtojen kääntymistä Suomeen ja myös itäiseen Suomeen? Tulisiko Itä-Suomen huomista rakentaa enemmän monipuolisen matkailun varaan?
Kunnissa aletaan tehdä uusia strategioita vuoden päästä kuntavaalien jälkeen. Jään pohtimaan, että olisiko kunnilla halukkuutta tehdä yhteisiä strategioita yli kuntarajojen? Tiivis yhteistyö ja sitoutuneisuus voisi antaa uutta potkua koko seudun elinvoimalle.